Noudatetaanko HALO-suosituksia?

Kuinka tarkasti uusia terveydenhuollon menetelmiä koskevia HALO-suosituksia noudatetaan, ohjelmapäällikkö Tuija Ikonen?

Jaana Ahlblad

Miten kollega hoitaa oman flunssansa?

Hän käyttää lääkkeenä lepoa, aspiriinia tai parasetamolia, hyvää luettavaa, mustaherukkamehua tai korkillista konjakkia tai rommitotia. Hän kurlaa ja napsii C-vitamiinia ja esittää hemmotteluvaatimuksia puolisolle. Joku tyytyy vain potemaan lenssua ja odottamaan sen itsekseen parantumista. Toinen kehaisee resistenssinsä kasvaneen niin suureksi, ettei ole sairastanut flunssaa kymmeneen vuoteen.

Syöpäkivun hoidon kustannusvastuissa edelleen epäselvyyttä

Syöpäkivun hoidossa erikoistekniikoin ihon alle tai selkäydintilaan annosteltavien lääkkeiden kustannusvastuut ovat epäselviä. Tämä on johtanut eriarvoisuuteen potilaiden kohtelussa ja aiheuttanut kohtuuttomia kustannuksia joillekin potilaille. Kela ei korvaa esimerkiksi selkäydintilaan annosteltavaa morfiinia eikä puudutusaineita, jolloin niitä ei lasketa mukaan myöskään vuotuiseen maksukattoon.

Eero Vuorinen

Osasairauspäiväraha lääkärin avuksi töihin paluun tukemisessa

Pitkä sairausloma voi johtaa syrjäytymiseen tai ennenaikaiseen eläköitymiseen. Onko lääkärillä valmius ohjata sairauslomalainen takaisin työmaalleen? Voisiko potilas selviytyä työssään osatyökykyisenä?

Helena Vuorinen, Sirkku Kivistö

Kiireellinen keinomunuaishoito

- Keinomunuaishoito tulee aloittaa kiireellisesti, jos perinteiset toimenpiteet vaikeasti sairaan potilaan neste- ja elektrolyyttitasapainon korjaamiseksi eivät onnistu tai jos potilaalla on akuutti, vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta tai vaikeaksi edennyt krooninen munuaissairaus.

Mikko Haapio

Kognitiivisen toimintakyvyn ja mielialan muutokset uniapneaoireyhtymässä

- Uniapneaoireyhtymään liittyvät kognitiiviset muutokset voivat heikentää työkykyä ja elämänlaatua.

Tiia Saunamäki, Mervi Jehkonen

Imetyksen vaikutukset lapsen terveyteen

- Imetys on suositeltavin tapa ravita vastasyntynyttä. Imetys tarjoaa myös lapselle tärkeää, kokonaiskehitystä tukevaa läheisyyttä.

Anna-Liisa Järvenpää

COPD:n kustannukset ovat Suomessa pienemmät kuin aiemmin arvioitiin

Tutkimuksessa selvitettiin COPD:stä aiheutuneet kokonaiskustannukset Suomessa vuonna 2006. Lisäksi tutkittiin, miten kokonaiskustannukset jakautuvat eri kustannustekijöiden kesken. Aiempia tutkimuksia taudin kustannuksista ei Suomessa juuri ole julkaistu.

Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Klaukka ‡, Anne Pietinalho, Pekka Rissanen

Antibiootti ei hyödytä kampylobakteeri-infektiossa

Kampylobakteeri on yleisin bakteeriripulin aiheuttaja kehittyneissä maissa. Kampylobakteeri-infektioiden esiintyvyys vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja suurimmillaan se on kesäkuukausina. Suurin osa kampylobakteeri-infektioista on sporadisia, mutta myös epidemioita on kuvattu. Infektiolle altistavia riskitekijöitä ovat broilerin ja siipikarjan käsittely ja syöminen, pastöroimattoman maidon juominen, koti- ja karjaeläinkontaktit sekä ulkomaanmatkailu. Suurin osa infektioista paranee itsestään, mutta vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita antibiootti- ja sairaalahoitoa. Joskus kampylobakteeri-infektio aiheuttaa jälkitauteja: reaktiivinen artriitti ilmenee 1-5 %:lla potilaista.

Daniela Schönberg-Norio

Uusia menetelmiä tasapainon tutkimiseen

Huimauspotilaiden tutkimiseen on aiemmin käytetty tasapainolevyä, mutta ongelmana on ollut menetelmän heikohko spesifisyys. Tasapainovian tarkempi määritys on tärkeää, sillä huimaus ja tasapainohäiriöt kuormittavat terveydenhuoltoa merkittävästi. Tässä väitöstutkimuksessa kehitettiin kaksi menetelmää ihmisen tasapainon tutkimiseksi.

Meeli Hirvonen