• Purentaelimistön toimintahäiriöt ja päänsärky

    Purentaelimistön toimintahäiriöiden (temporomandibular disorders, TMD) eli purentadysfunktioiden yhtenä oireena voi olla päänsärky.

    Aune Raustia, Yrsa le Bell

    Katsaus­artikkeli ‐ 6.11.2015 ‐ 45/2015 ‐ Kommentteja

  • Kuiva suu ja suupolte - huonosti tunnetut suuoireilun syyt

    Syljen erityksen vähenemisen taustalla on usein suuta kuivattava lääkitys.

    Heli Forssell, Merja Laine

    Katsaus­artikkeli ‐ 6.11.2015 ‐ 45/2015 ‐ Kommentteja

  • Paikallisten tekijöiden, infektioiden ja lääkeaineiden aiheuttamat muutokset suun limakalvolla

    Suun limakalvomuutoksia voivat aiheuttaa paikalliset tekijät, kuten nuuska tai huonosti sopiva hammasproteesi.

    Hellevi Ruokonen

    Katsaus­artikkeli ‐ 6.11.2015 ‐ 45/2015 ‐ Kommentteja

  • Beetasalpaajat tänään

    Beetasalpaajat ovat säilyttäneet asemansa sydänlääkityksen kulmakivenä kohta 20 vuotta. Näiden klassisten lääkkeiden hyviä puolia ei kuitenkaan kliinisessä työssä aina arvosteta. Verenpaineen hoidon yksinkertaistaminen tai muut seikat saattavatkin joskus puoltaa uudempia lääkkeitä, silti monet kohonneen verenpaineen patofysiologiset ilmentymät voidaan edelleen parhaiten hallita beetasalpaajilla. Näiden aineiden valikoima on myös lisääntynyt, ja uusia on jatkuvasti tulossa käyttöön.

    Markku S. Nieminen Juhani Partanen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Hengityslihasten voiman mittaus maksimaalisten sisään- ja uloshengityspaineiden avulla

    Maksimaaliset staattiset sisään- ja uloshengityspaineet kuvaavat hengityslihasten voimaa. Ne ovat alentuneet neuromuskulaarisissa sairauksissa. Maksimaalisen sisäänhengityspaineen arvoihin vaikuttavat myös sisäänhengityslihasten vauriot, voimakas hyperinflaatio, vaikea rintakehän epämuotoisuus, pitkäaikainen steroidihoito ja rauhoittavat lääkkeet. Maksimaalinen uloshengityspaine on tärkeä tekijä yskäisyrefleksissä; sen aleneminen saattaa olla syynä yskimiskyvyn puuttumiseen ja eritteiden kertymiseen keuhkoputkiin.

    Juha Karvonen Seppo Saarelainen Markku M. Nieminen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Ulkusperforaation esiintyvyys ja hoitotulokset: selvitys OYKS:n kirurgian klinikan potilaista

    Ulkusperforaatio on äkillinen maha-suolikanavan katastrofi, jonka leikkaushoidosta on ratkaisu tehtävä nopeasti. Tavallisesti perforaation päällimmäinen oire on voimakas äkillinen parietaalinen kipu, joka muuttuu peritoniitin kehittyessä jatkuvammaksi ja terävämmäksi ja leviää ylävatsalta koko vatsaan. Kolmella neljäsosalla potilaista voidaan todeta kliiniset peritoniitin oireet sekä ilmaa vapaassa vatsaontelossa perforaation merkkinä. Ulkusperforaation hoito on lähes aina leikkaus, ja nopean diagnosoinnin ja tehokkaan hoidon myötä ennuste on varsin hyvä.

    Jyrki Mäkelä Tuula Jokiniemi Seppo Laitinen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Varjoainekuvaus ja sytologinen tutkimus maitotiehyen vuodon syyn selvittelyssä

    Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa tutkittiin 149 potilasta maitotiehyen varjoainekuvauksella yhdestä tai useammasta maitotiehyestä tulevan vuodon syyn selvittämiseksi. Heistä kuudelta löytyi karsinooma ja yhdeksältä tiehyensisäinen papillooma. Papillomatoosi, fibrokystinen tauti, duktektasia, fibroosi, fibroadenooma tai tulehdus todettiin eritteen syyksi 34 potilaalla.

    Ari Karttunen Jukka Merikanto Matti Kallioinen Heikki Kiviniemi

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Tunnistatko depression?

    Depressio on yksi yleisimmistä psyykkisistä sairauksista. Hoitamattomana se aiheuttaa paljon tarpeetonta kärsimystä: ihmisen psykososiaalinen taso heikkenee, hänelle koituu taloudellisia menetyksiä, hän sairastuu ruumiillisesti ja kuihtuu, ja varsinkin vanhukset tarvitsevat usein laitoshoitoa depression vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan valtaosa masennuksesta kärsivistä potilaista hoidetaan nykyisin väärin - tai heitä ei hoideta lainkaan. Suurin ongelma hoidossa on se, etteivät terveyskeskusten yleislääkärit tunnista depressiota, vaan lääkitsevät niitä oireita, joita potilas valittaa. Esimerkiksi unettomuutta ja väsymystä valittava potilas saa helposti unilääkereseptin ja näiden lääkkeiden käytöstä voi tulla jatkuva hoito ilman, että perussairaus välttämättä yhtään paranee.

    Teuvo Koskinen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Röntgentutkimusten säteilyannokset ja kuvan laatu EY-suositusten mukaisiksi

    Euroopan yhdentyminen on tuonut tarpeen röntgentutkimusten teknisestä vertailemisesta ja yhdenmukaistamisesta. Ensimmäiset EY-suositukset on tässä mielessä annettu. Vuoden 1992 alussa voimaan tuleva uusi säteilylaki edellyttää laadunvalvonnan järjestämistä lääketieteellisten röntgentutkimuslaitteiden ja -välineiden toimintakunnon varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Potilaiden saamien säteilyannosten mittaukset ja kuvan laadun arviointi sekä vertailu EY-suosituksiin paljastavat, ovatko röntgentutkimuksista aiheutuvat säteilyannokset tarpeettoman suuret tai onko kuvan laatu tavanomaista huonompi.

    Ritva Havukainen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

  • Talvimasennuksen kirkasvalohoito

    Talvisin toistuvan masennustilan, talvimasennuksen, oireet alkavat yleensä lokakuussa, voimistuvat muutamien viikkojen ajan ja hellittävät keväällä. Talvimasennuksen oireet ovat samankaltaisia kuin vakavan masennustilan oireet yleensäkin, mutta lisäksi potilaat esimerkiksi nukkuvat tavallista enemmän, ja heidän ruokahalunsa kasvaa. Talvimasennuksesta kärsiviä potilaita on alettu hoitaa kirkkaalla valolla. Sen depressiota lievittävää vaikutusmekanismia ei tunneta, mutta hoito on otettu käyttöön monissa maissa.

    Timo Partonen

    Katsaus­artikkeli ‐ 10.1.1992 ‐ 1-2/1992 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
HUS lisää etävastaanottoja

Apotin Maisa-sovellus on ensisijainen vaihtoehto etävastaanotolle.

Ajassa
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluihin henkilöstömitoituksen arviointitaulukko

Henkilöstön riittävyyttä ei kuitenkaan arvioida pelkästään taulukon tuottaman tiedon perusteella eikä tietoa tulkita kategorisesti.

Podcast
Lääkärilehti Podcast: Vaikea astma

Keuhkopodcastissa kysytään muun muassa mitä tehdä, kun astman tavanomaiset hoitokeinot eivät riitä?

Ajassa
Intian variantti leviää nopeasti Keski-Pohjanmaalla

Soite siirtyi pikavauhtia Euroopan parhaasta koronatilanteesta leviämisvaiheeseen.

Ajassa
Lääkäriopiskelijoiden motivaatio laski Helsingissä

Erityisesti laskua näkyi ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoilla.

Ajassa
Sote-alan työväkivaltaa on mahdollista hallita nykyistä paremmin

Suuri osa työpaikoilla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin.