Havainnollinen käsikirja keuhkojen parenkyymisairauksia tutkiville

Teos sisältää runsaan, korkeatasoisen kuvituksen, joka korreloi usein hienopiirto (= high resolution) TT -kuvan joko preparaatti-, thorax- tai histologiseen kuvaan. Lisäksi on selvennyksenä käytetty runsaasti kaavakuvia.

Toimittanut Timo Klaukka

Artikkeleja diabeteksen silmäkomplikaatioista

Kuusitoista yhdysvaltalaista asiantuntijaa, joista valtaosa silmälääkäreitä, on kukin kirjoittanut artikkelin diabeettisista silmäkomplikaatioista, niiden patogeneesista sekä epidemiologiasta. Yhdessä esitellään diabeteksen yleisiä hoitoperiaatteita. Varsinaista tekstiä on 275 sivua, joista viidesosa on kirjallisuusviitteitä.

Toimittanut Timo Klaukka

Ilmestynyt

Medical Diagnosis; D.C. Dugdale, M.S. Eisenberg. Ensimmäinen painos. W.B. Saunders Company 1992. ISBN 0-7216-3499-0. 881 sivua. Hinta 305 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Collegium medicum

Ruotsi-Suomessa ei ollut 1600-luvun puoliväliin mennessä minkäänlaisia lääkintätoimen yleisiä säännöksiä, minkä vuoksi alalle pyrki niin hyvin itseoppineita yrittäjiä kuin ammattitaidottomia huijareitakin. Epäkohtien johdosta Tukholman kaupungin lääkärikunta perusti vuonna 1663 Collegium medicorumin, lääkärikollegion, pitämään silmällä ammattikunnan toimintaa ja etuja. Myönnetyissä erioikeuksissa sille uskottiin Tukholman alueella mm. lääkäreitä, apteekkareita ja kätilöitä koskevien asioiden valvonta sekä lääkärinavun järjestäminen kulkutautien sattuessa.

1.11.1992 Päihdetyö terveyskeskuksessa vaatii kokonaisvaltaista otetta

Vuonna 1987 voimaan tullut päihdehuoltolaki korostaa perusterveydenhuollon ja terveyskeskuksen vastuuta päihdepotilaan ensisijaisena hoitopaikkana. Laki asetti niin lääkärit kuin muun henkilökunnan uuteen tilanteeseen päihdeongelmaisen kohtaamisessa ja hoidossa. Myös katkaisuhoidon järjestäminen siirtyi perusterveydenhuollolle. Perinteisesti sosiaalitoimen vastuulla olleesta päihdehuollosta on tullut yksi monista terveydenhuollon vastuualueista. Terveyskeskuksella on entistä merkittävämpi asema päihdeongelmaisen hoitoon ohjaamisessa, somaattisten komplikaatioiden toteamisessa, hoidossa sekä hoidon jatkuvuuden turvaamisessa.

1.11.1992 Helhetssyn i hälsocentralens missbrukarvård

Lagen om missbrukarvård som infördes år 1987 betonar hälsocentralens ansvar som primär vårdinstans för patienter med miss-bruksproblem. Lagen ställde härmed hälsocentralens läkare och vårdpersonal inför en ny situation. Missbrukarvården, som traditionellt hade sorterat helt under socialtjänsten, har nu blivit ett av hälso- och sjukvårdens många ansvarsområden. Hälsocentralens roll har accentuerats då det gäller att hänvisa missbrukare till vård, konstatera somatiska komplikationer och behandla dem, svara för avgiftningen och trygga vårdkontinuiteten.

Muuttuuko prostatahyperplasian hoito?

Prostatahyperplasian perinteinen hoito on leikkaus. Nykyisin 90-95 % kaikista eturauhasleikkauksista tehdään virtsaputken kautta ja vain suurimmat adenoomat poistetaan avoimessa leikkauksessa. Molemmilla tavoilla eturauhasleikkaus on osaavissa käsissä turvallinen toimenpide ja vaikeita komplikaatioita syntyy vähän. Viime vuosina on pyritty kehittämään leikkausta korvaavia, sekä lääkkeellisiä että muita hoitomuotoja. Näille hoitomuodoille on varmaankin tulevaisuudessa oma käyttöalueensa lieväoireisten potilaiden hoidossa ja leikkauksen vaihtoehtona potilaille, joita ei jostakin syystä voida leikata. Vaihtoehtoisiin hoitokokeiluihin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti, mutta niiden teho on syytä selvittää kontrolloiduissa tutkimuksissa. Toistaiseksi ei ole ilmaantunut mitään, mikä horjuttaisi perinteisen leikkauksen asemaa prostatahyperplasian tehokkaimpana hoitokeinona. Niin hyvän tehon saavuttaminen ei kuitenkaan aina ole edes tarpeellista: useimmat potilaat ovat tyytyväisiä, jos oireellinen prostatismi lääkkeellä tai muulla tavoin saadaan oireettomaksi tai vähäoireiseksi.

Matti Kontturi

Nenän polyypit

Polyyppitauti on aikuisilla esiintyvä varsin kiusallinen nenäsairaus, joka uusiutuu herkästi. Polyypin perushoito on sen poisto slingalla ja harkinnan mukaan myös nenänsisäinen steroiditerapia. Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon lähinnä papillooma, mutta pahemmankin laatuiset kasvaimet ovat mahdollisia. Lasten nenässä olevat pullistumat eivät yleensä ole polyyppeja. Jos polyyppi uusiutuu poiston jälkeen usein tai poisto aiheuttaa pahan arpeuman, potilas on syytä lähettää korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, jotta selvitetään, onko etmoidektomia aiheellinen.

Juhani Pukander

Hepatiitti C -infektion riskitekijät Suomessa

Verialtistus on hepatiitti C -viruksen (HCV) tärkein tartuntatie, mutta infektioita on todettu myös potilailta, joilla ei ole ollut tätä riskitekijää. Helsingin yliopiston virusopin laitoksella rutiinitutkimuksissa löydetyistä HCV-tartunnoista selvitettiin riskitekijöitä 160 potilaasta saatujen tietojen perusteella. Lähes 90 %:lla tartunnan saaneista oli ollut verialtistus ja ilman mitään riskitekijöitä oli vain muutama potilas. Suomessa HCV-tartunnat näyttävätkin suurimmaksi osaksi rajoittuneen määrättyihin riskiryhmiin, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjiin ja verituotteita saaneisiin.

Pirkko Pohjanpelto

Vanhusten syöpä Suomessa

Suomen ja kaikkien teollisuusmaiden väestö on muuttunut ja muuttuu edelleenkin aikaisempaa vanhusvoittoisemmaksi. Tämä on johtanut syöpätapausten merkittävään lisääntymiseen, vaikka syövän ikävakioitu ilmaantuvuus ei olekaan vuosien myötä merkittävästi muuttunut. Koska diagnostiikka ja hoitomenetelmät ovat samalla kehittyneet ja syöpäpotilaiden elossaoloennuste näin parantunut, syöpää sairastavien tai sairastaneiden ja samalla myös seurannassa olevien vanhusten määrä on selvästi suurentunut.

Mervi Kallio Lyly Teppo