Psykiatria ei ole vain luonnontiedettä

Korhonen ym. jatkavat keskustelua siitä, miten saada riittävästi erikoistujia lastenpsykiatrialle, yhdelle yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittävimmistä erikoisaloista. Kirjoitus tuo ansiokkaasti esiin sen, mikä psykiatrisilla ja muilla lääketieteen erikoisaloilla on yhteistä (1). Tämän lisäksi psykiatrian alat ovat erityisiä ja kiehtovia, koska ne tutkivat yhtäaikaisesti mieltä ja ruumista.

Riikka Tolsa-Saloheimo

Tarvitaanko leukosyyttien erittelylaskentaa reumalääkityksen turvakokeissa?

Reumalääkitysten turvakokeena on tavattu käyttää verenkuvaa, jossa on leukosyyttien erittelylaskenta (TVK). Luettuani Terveyskylän Reumatalon lääkehoidon seurantakokeista, huomasin, että perusverenkuva (PVK) mainitaan mahdollisena seurantatutkimuksen, joskin jostain syystä HUS-alueella suosituksena on TVK. Muita alueita koskeva ohjeistus sisältää maininnan, että mikäli leukosyyttitaso on alle 3, on tehtävät erittelylaskenta.

Anton Saarinen

Nielurisojen osapoisto on tehokas toimenpide lasten uniapnean hoidossa

Kiitämme Maija Katilaa ja kanssakirjoittajia (Lääkärilehti 14/2021) erinomaisesta katsausartikkelista lasten obstruktiivisesta uniapneasta. Haluaisimme kuitenkin korjata esitettyä käsitystä siitä, että nielurisojen osapoiston (tonsillotomia) tehosta lasten uniapnean hoidossa ei ole vahvaa näyttöä.

Anniina Sakki, Laura K. Mäkinen, Johanna Nokso-Koivisto

Keitä nykyinen lääketieteellisten alojen valintamenettely palvelee?

"Todistusvalinnan tulokset pyritään saamaan valmiiksi ennen valintakoetta, mutta hakijoiden on syytä varautua osallistumaan valintakokeeseen siltä varalta, että todistusvalinnan tulokset eivät valmistu ennen koetta."

Ulla Ahlmén-Laiho

Toisiolain hyödyntämisen ongelmista

Lääkärilehden ja muidenkin lehtien palstoilla on keskusteltu tutkijoiden kokemista ns. toisiolain ongelmista. Findatan johtaja vastasi kritiikkiin HS:ssä (1), kuinka lain tavoitteena on parantaa tietosuojaa. Kuitenkin tämän lainsäädännön keskeisenä tavoitteena (1§), mitä tutkijat ja muut tietojen hyödyntäjät kaipasivat, oli suomalaisten monipuolisten terveysrekisteritietojen tehokas käyttö - toki tietoturvallisesti.

Pekka Puska

Perustuslaki ja sote-uudistus – sittenkin mahdollista

Perustuslaki ei Suomessa estä laajamittaisia terveydenhuollon uudistuksia.

Eeva Nykänen

Melanooman liitännäishoito täsmentyy

Melanooman lääkehoito on uusiutunut täysin viime vuosien aikana. Interferoni ja solunsalpaajahoidot ovat jääneet historiaan, ja levinneen melanooman hoitoon käytetään ensisijaisesti immunoterapiaa tai kohdennettuja lääkehoitoja. Immunoterapian rooli suuren riskin melanooman liitännäishoitona leikkauksen jälkeen saa vahvistusta: pembrolitsumabi vähentää merkittävästi taudin uusiutumisriskiä.

Sirkku Jyrkkiö

mRNA-rokote suojaa hyvin koronaviruksen etelä­afrikkalaiselta ja britti­muunnokselta

Taannoin Etelä-Afrikasta tuli tietoa, että koronarokotteen teho sikäläistä muunnosta vastaan on vain kymmenen prosentin luokkaa. Käytössä ei ollut kumpikaan meillä tarjolla olevista mRNA-rokotteista. Nyt tulee Israelista ja Qatarista lohdullisempaa viestiä Pfizer-Biontechin mRNA-rokotteesta. Se näyttää tehoavan erinomaisesti brittimuunnokseen ja hyvin eteläafrikkalaiseenkin. Kumpaakin muunnosta on Suomessakin.

Heikki Arvilommi

Elinajan määrittämisen korvikkeet paikallisessa eturauhassyövässä

Paikalliseen eturauhassyöpään on lukuisia riskiluokitukseen perustuvia, satunnaistetuissa kliinisissä tutkimuksissa hioutuneita hoitovaihtoehtoja. Uusien hoitomuotojen kliiniset tutkimukset edellyttävät suuria potilasmääriä ja yli vuosikymmenen kestävää seurantaa elinajan pitenemisen osoittamiseksi. Siksi sijaismarkkerien löytämiseksi on nähty paljon vaivaa.

Ossi Lindell

Uusia tutkimuksia paksusuolen divertikuliitista

Paksusuolen umpipussitautia löytyy tähystyksessä noin 10 %:lta alle 40-vuotiaista potilaista ja jopa 60–70 %:lta yli 80-vuotiaista. Heistä akuuttiin divertikuliittiin sairastuu 10–25 %. Islantilaiset selvittivät tämän "kansantaudin" epidemiologiaa pitkittäistutkimuksessa ja suomalaiset taas laparoskooppisen hoidon vaikutusta potilaiden elämänlaatuun satunnaistetussa tutkimuksessa.

Hannu Paajanen