Yksi sote-uudistuksen 2023 päätavoitteista oli perusterveydenhuollon vahvistaminen. Tavoitetta ei ole vielä saavutettu.

Lääkäriliiton yhtenä vaikuttamistyön prioriteettina on omalääkärimalli. Se on eurooppalainen standardi, jonka myötä hoidon jatkuvuus ja saatavuus ovat huomattavasti paremmalla tasolla kuin Suomessa. Hoidon jatkuvuuden hyödyt ovat kiistattomat tieteellisen näytön mukaan: sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi ja terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät.

Väitän, että Suomessa ei ole muuta erikoisalaa kuin yleislääketiede, jossa näin vankasti tieteellisesti todistettua hoitotapaa ei ole otettu käyttöön.

Suomen terveyskeskuksissa ei ole vuosiin ollut riittävästi lääkäreitä hoitamaan terveyskeskusten vastuilla olevia väestöjä.

Hallitus panostaa 100 miljoonaa euroa yli 65-vuotiaiden Kela-korvausten nostoon. Tällä rahalla hyvinvointialueilla voitaisiin palkata lähes 800 yleislääkäriä lisää ja tuottaa miljoona lääkärikäyntiä ja 1,8 miljoonaa etäkontaktia vuosittain. Yhteensä 1,5 miljoonalle suomalaiselle saisi näillä rahoilla omalääkärin.

Suomen aikaisemmat omalääkärimallit ovat kariutuneet työn hallitsemattomuuteen, mikä on johtunut liian vähäisestä lääkärimäärästä ja liian suurista vastuuväestöistä.

Terveysasemat saivat suolakaivosten maineen.

Viime vuosina terveyskeskuslääkärien työoloja on kehitetty monin tavoin Suomessa. Lääkäreille on järjestetty tukea työhön ja johtamista on nykyaikaistettu. Terveyskeskuslääkärin ei tarvitse jäädä enää yksin haastavan potilaan kanssa.

Työn organisointi on parantunut ja lääkäri voi keskittyä lääkärin työhön. Lääkäri voi tehdä työnsä työajan puitteissa sekä käydä koulutuksissa parantaakseen ammattitaitoaan potilaiden parhaaksi. Tarvittaessa työaika joustaa elämäntilanteen mukaan ja päivystysvelvollisuus on vähäinen.

Yleislääketiede on vuosittain yksi suosituimmista erikoisaloista ja hakijoita erikoistumaan on enemmän koulutuspaikkoja. Suomessa valmistuu vuosittain noin 150 yleislääketieteen erikoislääkäriä, jotka työllistyvät pääsääntöisesti terveyskeskuksiin, jos siellä olisi paikkoja. Useissa Suomen suurimmissa kaupungeissa on jopa kahden vuoden jono terveyskeskuslääkärin sijaisuuksiin. Pienillä paikkakunnilla on edelleen pula yleislääkäreistä, mutta tilanne on korjaantumassa yleislääketieteen vetovoiman vuoksi.

Suomessa on käynnissä monenlaisia kokeiluita perusterveydenhuollon vahvistamiseksi.

Lääkäriliiton tavoitteena on, että mahdollistetaan omalääkärimalli terveydenhuollon tuotantotapana siten, että omalääkäri voi toimia viranhaltijana, työntekijänä tai ammatinharjoittajana.

Suurin osa lääkäreistä palkataan edelleen suoraan työsuhteeseen. Hyvinvointialueiden kannattaisi hyödyntää uusia tapoja palkata lääkäreitä kuten väestön terveyspalveluiden kokonaisulkoistus tai ammatinharjoittajamalli.

Suomessa ei ole pulaa terveyskeskuslääkäreistä, mutta hyvinvointialueilla on pula terveyskeskuslääkärin paikoista.

Nykytilanne on järjetön. Lääkärit jonottavat terveyskeskukseen töihin, potilaat terveyskeskuksen lääkärin hoitoon ja rahaakin olisi tilanne korjata, jos tuo raha käytettäisiin viisaasti.