Oireettomien magneettikuvauksissa paljastuu runsaasti harmittomia löydöksiä
Jatkotutkimukset kaatuvat usein julkisen terveydenhuollon niskaan. Radiologian professori Taina Autti pitää tilannetta huolestuttavana.
Koko kehon magneettikuvaukset, joita tarjotaan yksityisellä puolella oireettomille asiakkaille, aiheuttavat runsaasti sattumalöydöksiä.
Ilman lähetettä tehtävän kuvauksen tarjonta seulontamielessä puhuttaa radiologien keskuudessa tällä hetkellä kansainvälisestikin.
Tutkimustiedon mukaan kuvauksissa tehtävät sattumalöydökset ovat pääosin harmittomia ja merkityksettömiä, mutta niiden jatkotutkimukset kuormittavat julkista terveydenhuoltoa, kertoo radiologian professori Taina Autti Helsingin yliopistosta. Hän pitää nykytilannetta huolestuttavana.
Selvittelyyn tarvitaan lähes aina uusi kuvantaminen, joskus jopa biopsia tai leikkaus.
– Sattumalöydösten kliinistä arviointia voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että kuvausta ei ole tehty kohdennetusti juuri kyseistä asiaa selvittävällä protokollalla, selittää Autti.
Ei kuulu seulontaohjelmaan
Osa Suomessa toimivista yrityksistä markkinoi koko kehon magneettikuvausta seulonnan työkaluna, jonka avulla voidaan havaita syöpiä varhaisessa vaiheessa.
Se on tutkimustiedon valossa liikaa luvattu, arvioi Autti.
Hän huomauttaa, että aiheesta on vielä melko vähän tutkimusta. Esimerkiksi tuore eurooppalainen katsausartikkeli aiheesta toteaa, että useilla oireettomilla henkilöillä näkyy joitain muutoksia. Vain pieni osa niistä kuitenkaan johtaa syövän löytymiseen, noin 1,6 prosenttia. Meta-analyysi kymmenestä tutkimuksesta julkaistiin European Radiology -lehdessä elokuussa.
Autin mielestä aiheesta tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä, myös kotimaisilla aineistoilla.
– Tämän hetken tutkimusnäyttö ei puolla oireettomien henkilöiden koko vartalon magneettikuvausta seulontaluontoisesti.
Hän peräänkuuluttaa kansallista asiantuntijaryhmää arvioimaan menetelmän soveltuvuutta seulontaan. Se voisi auttaa suitsimaan kasvavaa tarjontaa ja toisinaan yliampuvaa markkinointia.
– Minusta asiaan tarvitaan ryhtiliike. Pääsääntöisesti hyvänlaatuisten sattumalöydösten jatkoselvittely julkisella puolella kasvattaa jonoja ja voi viivästyttää oikeasti hoitoa tarvitsevien tutkimuksia, Autti sanoo.
Turhaa huolta
Sattumalöydäkset voivat aiheuttaa asiakkaissa tarpeetonta huolta.
– Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, että koko kehon kuvauksessa voi löytyä kaikenlaista epämääräistä, millä ei ole terveyden kannalta merkitystä. Tutkimustiedon mukaan ylidiagnostiikka ja väärät positiiviset voivat johtaa lisävastaanottoihin ja peräti tarpeettomiin hoitoihin, hän varoittaa.
Toisaalta syöpä voi jäädä kuvauksessa havaitsematta.
Autti toivoo, että yritykset kertoisivat mainonnassaan tutkimusnäyttöön perustuvaa informaatiota koko vartalon magneettikuvauksen kyvystä havaita eri syöpiä sekä sattumalöydösten todennäköisyydestä.
Kuvantamistutkimusten määrä on ylipäätään kasvanut viime vuosina. Stukin tilastojen mukaan vuonna 2019 Suomessa tehtiin noin 10 miljoonaa kuvantamistutkimusta ja toimenpidettä. Vuonna 2023 määrä oli noussut 12,6 miljoonaan. Autti kertoo, että etenkin magneettitutkimusten määrä kasvaa jatkuvasti.
Kaikki kuvantamistutkimukset, lukuun ottamatta kansalliseen seulontaohjelmaan kuuluvia, tulisi tehdä lääketieteellisin indikaatioin ja suhteuttaa löydökset potilaan kliiniseen tilanteeseen, Autti korostaa.
