Asko Järvinen ennakoi massiivista elektiivisen toiminnan alasajoa terveydenhuollossa.

Kolmannes pääkaupunkiseudun väestöstä sairastaa omikronvariantin aiheuttaman koronataudin muutamissa viikoissa, ennustaa infektioylilääkäri Asko Järvinen Husista.

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan johtaja Hans Kluge puolestaan arvioi eilen, että yli puolet Euroopan väestöstä saa omikrontartunnan seuraavien 6–8 viikon aikana.

– Uskon, että tautihuippu saavutetaan muutamissa viikoissa. Tästä on tulossa tiukka tammikuu koko terveydenhuoltosektorilla perusterveydenhuollosta ja hoivasta aina erikoissairaanhoitoon saakka, arvioi Järvinen.

Omikronaallosta odotetaan nopeaa ja rajua.

– Ensimmäinen ja toinen aalto kestivät voimallisina noin kahdeksan viikkoa, mutta omikron tarttuu aikaisempia variantteja nopeammin. Uskon, että aalto jää lyhyemmäksi, ehkä vain neljän viikon mittaiseksi. Toki sitä yritetään rajoitustoimilla tasata ja levittää.

Aalto laantuu, kun virus alkaa yhä useammin kohdata ihmisen, joka on jo sairastanut taudin, tai on kolmesti rokotettu.

Sairaaloiden kuorma kovempi kuin koskaan

Jo nyt pääkaupunkiseudulla on sairaaloissa enemmän potilaita kuin minkään aikaisemman korona-aallon huipuissa. Pääosin he ovat vuodeosastopotilaita. Tehohoitopotilaiden määrä on ainakin toistaiseksi pysynyt matalampana. Tällä hetkellä sairaalassa olevista koronapotilaista joka viides on sairaalassa jonkin muun syyn kuin koronatartunnan takia.

– Emme tiedä, mihin tilanteeseen sairaaloissa päädytään. Tanskassa ja Britanniassa teho-osastojen kuormitus on jäänyt matalammaksi. Se johtuu ehkä siitä, että väestö on varsin hyvin rokotettua, eikä rasita sairaalahoitoa. Myös omikron aiheuttaa ehkä lievempää tautia, Järvinen sanoo.

Hän ennakoi, että henkilökunnan sairastuminen ja karanteenit tulevat myös hankaloittamaan sairaaloiden tilannetta. 

Vaikeinta tulee olemaan vuodeosastoilla

Miten tulevista viikoista selvitään?

– Elektiivisen toiminnan alasajo tulee olemaan massiivinen. Luulen, että isoimmat ongelmat nähdään terveyskeskusten vuodeosastoilla ja hoivan piirissä, koska sieltä puuttuu mahdollisuus lopettaa elektiivinen toiminta. 

Jo nyt on vaikeuksia saada ei-koronapotilaita eteenpäin hoitoketjussa.

– Minulla on tiettyä pelkoa siitä, miten terveydenhuolto pystyy tämän hoitamaan, mutta toisaalta tietty luottavaisuus rokotusten suhteen: potilasmäärät eivät ole nousseet sitä tahtia kuin tartuntamäärät. 

Ilman laajaa rokotuskattavuutta sairaalapotilaiden määrän perään saisi hänen arvionsa mukaan laittaa ainakin yhden nollan.

Järvinen pitää mahdollisena, että muualla Suomessa voidaan selvitä omikronista vähemmällä kuin tiiviissä asutuskeskittymissä, kun kolmas rokotuskierros ehtii pitemmälle ennen omikronaallon alkamista. 

Hän muistuttaa, että kaikki eivät koskaan sairastu uusien virusinfektioiden levitessä. 

– Yleensä ajatellaan, että sairastuu yhden aallon aikana 10–50 prosenttia väestöstä. Kolmannes väestöstä on aika yleinen arvio, hän sanoo.

Edelleen jokainen voi kantaa oman vastuunsa ottamalla rokotteet, jättämällä perheen ulkopuoliset kontaktit vähiin ja käyttämällä maskia.