Päihde- ja mielenterveyspalveluissa kynnyksiä – "Palvelujen olemassaolo ei takaa, että kaikki tarvitsevat niihin pääsisivät"
Valtioneuvosto ja THL selvittivät palveluiden tilannetta.
Nuoret voivat kohdata useita kynnyksiä mielenterveys- ja päihdepalveluissa, ilmeni tuoreessa valtioneuvoston katsauksessa.
Kynnyksiä voi tulla eteen palveluihin hakeutumisen lisäksi niihin pääsemisessä, niissä käymisessä, niistä hyötymisessä, niiden vaihtamisessa ja niihin palaamisessa, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Policy Brief -katsauksen kirjoittajat sanovat.
Matala kynnys tarkoittaa esimerkiksi ajanvarausten tai lähetteiden vaatimisen poistamista. Kynnyksiä madaltaisivat myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon väliset suorat yhteydenottokanavat ja selkeämmin koordinoitu verkostoyhteistyö ja digipalvelut.
Keskiössä on onnistunut kohtaaminen, jossa nuori kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi.
Katsauksen pohjana oli tutkimus, joka toteutettiin Nuorisotutkimusseuran, A-klinikkasäätiön, MIELI Suomen mielenterveys ry:n ja Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen tutkijoiden yhteistyönä.
Tilapäisen asumisen palvelut päihderiippuvaisille ovat harvassa
Palvelujen kynnykset olivat esillä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa päihde- ja riippuvuuspalvelujen kuntakyselyssä.
Matalan kynnyksen päihde- ja riippuvuuspalveluita on paikoin heikosti saatavilla. Tämä koskee etenkin tilapäisen asumisen palveluja. Esimerkiksi asumispäivystystä tai ensisuojan kaltaista palvelua on saatavilla vain noin 20–30 prosentissa manner-Suomen kunnista.
Toisaalta kaikissa kyselyyn vastanneissa kunnissa oli saatavilla päihde- ja riippuvuusongelmien avohoitoon ja -kuntoutukseen tarkoitettua palvelua. Kyselyssä huomioitiin sekä päihteet, tupakka ja nikotiinituotteet että toiminnalliset riippuvuudet, kuten rahapelaaminen.
Matalan kynnyksen palvelut keskittyvät suurempiin kuntiin. Palvelu voi tilapäisen asumisen lisäksi olla esimerkiksi päiväkeskustoimintaa, selviämishoitoa tai huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteitä.
– Palvelujen olemassaolo ei kuitenkaan takaa sitä, että kaikki palvelua tarvitsevat henkilöt niihin myös pääsisivät, sanoo THL:n erikoistutkija Kristiina Kuussaaritiedotteessa.
