Lähtökohdat Liikunnan on todettu vähentävän eturauhassyövän hormonihoidon haittavaikutuksia ja parantavan potilaiden elämänlaatua. Tarkastelimme potilaiden kokemuksia aktiivisuus­rannekkeen käytöstä, sillä siitä on saatu myönteisiä tuloksia iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden kuntoutuksessa.

Menetelmät Analysoimme sisällönanalyysillä 29:n liikuntatutkimukseen osallistuneen ­eturauhassyöpäpotilaan yksilöhaastattelut. Ne tehtiin kahdesti tutkimuksen aikana (n = 58).

Tulokset Varauksella suhtautuvat eivät käyttäneet ranneketta, ja suhtautuminen siihen oli ­negatiivista. Velvollisuudesta käyttävät hyödynsivät ranneketta liikunnan aikana, ja suhtautuminen oli neutraalia. Positiivisesti suhtautuvat käyttivät ranneketta säännöllisesti myös liikunta­suorituksen ulkopuolella ja kokivat hyötyvänsä siitä. Aktiivikäyttäjille ranneke oli tuttu, ja he ­tekivät liikkumistaan koskevia päätöksiä sen antaman tiedon perusteella.

Päätelmät Havainnot tukevat helppokäyttöisten aktiivisuusmittareiden käyttöä eturauhassyövän hoidossa. Tämä edellyttää ohjausta ja mittarin integroimista osaksi hoitoa kiinnittäen huomiota erityisesti velvollisuudesta käyttäviin ja positiivisesti suhtautuviin. Heidät on mahdollista tunnistaa kysymällä suhtautumisesta liikuntaan sekä kokemuksia omaseurantateknologiasta.