Lähtökohdat Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten kuusi mielenterveyden osoitinta (alkoholin riskikäyttö, psyykkinen kuormittuneisuus, positiivinen mielenterveys, mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot, psyykenlääkkeet, kuntoutuspsykoterapia) jakautuvat työssäkäyvillä ammattiluokittain ja alueittain.

Menetelmät Tutkimuksessa analysoitiin Terve Suomi -kyselytutkimusta (n = 9 234) ja Psyykkinen haavoittuvuus Suomessa -rekisteriaineistoa (n = 650 933).

Tulokset Osoittimien esiintyvyys vaihteli työssäkäyvillä. Alkoholin riskikäyttöä (miehet 32,7 %, naiset 17,5 %), psyykkistä kuormittuneisuutta (miehet 14,6 %, naiset 15,3 %), matalaa positiivista mielenterveyttä (miehet 19,7 %, naiset 17,4 %) ja psyykenlääkkeiden käyttöä (miehet 9,8 %, naiset 17 %) esiintyi laajasti. Naisilla oli selvästi enemmän mielenterveysperustaisia sairauspoissaoloja (miehet 2,6 %, naiset 6,7 %) ja kuntoutuspsykoterapian käyttöä (miehet 0,8 %, naiset 2,8 %). Työntekijänaisilla esiintyi yleisimmin psyykkistä kuormittuneisuutta (20,6 %) ja matalaa positiivista mielenterveyttä (27,5 %). Alueittain vaihtelu oli varsin vähäistä. Työssäkäyvillä miehillä väestö-ryhmien erot olivat pienempiä kuin naisilla.

Päätelmät Tulokset tarjoavat päivitettyä tilannekuvaa siitä, miten mielenterveysongelmat ja -ratkaisut ovat eriytyneet työssäkäyvillä.