Potilaan oikeus uhkailla

Uhkaileva potilas herättää tunteita. Uusi STM:n muistio terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittämisestä (STM 2009:59) käsittelee asiaa viileän virallisesti. Muistiossa todetaan: väkivalta ja sen uhka on lisääntynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa viime vuosikymmenen aikana. Väkivaltatilanteiden lisääntymistä voidaan pitää jopa terveydenhuollon keskeisimpänä turvallisuusongelmana. Sama muistio toteaa elegantisti myös asian eettisen ja juridisen ytimen, jonka vuoksi asiaan ei ole selkeästi puututtu: Potilaiden oikeuksien ja velvoitteiden epäsuhta aiheuttaa hämmennystä ja turvattomuutta. Koetaan, että lainsäädäntö pitää huolen vain potilaiden oikeuksista ja henkilökunnalla on yksinomaan velvoitteita. Oma kokemus vastaa tätä: lääkäreiden työturvallisuutta ei voi kohentaa niin, että se rajaisi potilaan oikeutta hoitoon.

Samuli Saarni

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 5/2010 Kommentteja

Ymmärretäänkö päivystyksen merkitys vihdoinkin?

Yli 70 % konservatiivisten alojen ja kaikkiaan yli puolet erikoissairaanhoidon osastopotilaista tulee sairaalaan päivystyksen kautta. Päivystys vaikuttaa siten suurelta osin siihen, minkälaisia potilaita missäkin sairaalassa hoidetaan. Tulevassa terveydenhuoltolaissa tullaan todennäköisesti määräämään ERVA-alueiden sisällä sovittavaksi erikoissairaanhoidon työnjaosta myös päivystyksen osalta. Päivystystoimintaa on alettu kehittää vasta viime vuosina esimerkiksi perustamalla suuria perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksiä. Mutta vieläkin päivystysklinikkaa usein käytetään huonosti järjestetyn tai kokonaan puuttuvan päiväaikaisen toiminnan varapaikkana. Päivystyksenä hoidetaan potilaita, joita voitaisiin hoitaa kiireettömästi päiväaikaan tai heidän ongelmansa on kokonaan sosiaalitoimeen kuuluva.

Antti Tamminen

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 4/2010 Kommentteja

Elämänkaarimalli terveydenhuollossa

Terveydenhuoltoa on järjestetty eri puolilla Suomea vajaan viiden vuoden ajan elämänkaariajattelun mukaan. Itse olen toiminut tällaisessa organisaatiossa reilun kolmen vuoden ajan. Jo suunnitteluvaiheessa ajatus tuntui lääkäreistä hyvin vieraalta. Silloinen STAKES oli kuitenkin vahvasti tuomassa tätä ajattelutapaa terveydenhuoltoon. Jokaisella paikkakunnalla, jossa elämänkaarimallia käytetään, on siitä oma versionsa. Joissakin se on vain perusterveydenhuollossa, joissakin yhdistetyssä perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Laajimmillaan se käsittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhusten laitoshoidon mukaan lukien palveluasumisen, vammaispalvelut, kotihoidon ja päihdehuollon asumisyksikköineen.

Helena Nukari

Avoin artikkeli Liitto toi­mii 3/2010 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030