Äänestysaktiivisuuden lasku taittui
Valtuuskunnan vaalien äänestysaktiivisuuden lasku kääntyi lievään nousuun, mutta nukkuvien puolue oli jälleen vaalin suurin voittaja, kun äänestysprosentti jäi toisen kerran peräkkäin alle viidenkymmenen.
Lääkäriliittoon valittiin uusi valtuuskunta viime lokakuussa pidetyssä vaalissa. Vaalin lähtökohdat olivat mielenkiintoiset ja hiukan aiemmista 2000-luvun vaaleista poikkeavat. Vaalitietoisuuden ja -osallistumisen lisääminen tavoitteenaan liiton hallitus ja toimiston väki kiersivät kaikkiaan 24 paikkakuntaa informoimassa jäsenkuntaa vaaleista ja muista ajankohtaisista aktiviteeteista. Myös äänestäminen kiertueella oli tehty mahdolliseksi. Lisäväriä vaaleihin toivat vaalilistoille mukaan tullut uusi yhteenliittymä, Kokemus käyttöön -seniorilääkärien vaaliliitto, ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen NLY:n uudenlainen erikoisaloihin pohjaava ehdokasasettelu.
Vuoden 1997 vaaleista alkanut äänestysaktiivisuuden lasku taittui vihdoin, kun yli 11 >000 jäsentä antoi äänensä vaalissa (kuvio 1). Ääniä annettiin 1 109 enemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin, ja äänestysprosentti kohosi viime vaaleista keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä. Vuoden 2009 vaalissa äänioikeutettuja oli kaikkiaan 22 >579, joista opiskelijajäseniä oli noin 1 600.
Käydyt vaalit muuttivat jonkin verran valtuuskunnan paikkajakoa. NLY sai vaalissa vaalivoiton ja sen myötä kaksi lisäpaikkaa (yhteensä 21) uuteen valtuuskuntaan. Erikoislääkäriyhdistyksen vaalirengas säilytti asemansa suurimpana ryhmittymänä, vaikka menettikin kaikkiaan seitsemän valtuuskuntapaikkaa (yhteensä 23). Loput 60:stä valtuuskuntapaikasta jakaantuivat Perusterveydenhuollon vaalirenkaan ja Seniorien vaaliliiton kesken. Seniorit saivat kaikkiaan viisi edustajaa uuteen valtuuskuntaan.
Artikkelissa tarkastellaan äänestysaktiivisuutta lääkäriryhmittäin vuoden 2009 vaalissa ja verrataan äänestämistä aikaisemmin 2000-luvulla pidettyihin vaaleihin. Analysoitava tilastoaineisto muodostettiin yhdistämällä vaaliluetteloon liiton jäsenrekisterin tietoja mm. lääkärin iästä, sukupuolesta, koulutustaustasta, asuinalueesta ja työskentelysektorista. Yhdistämisen jälkeen aineistosta poistettiin tunnistetiedot. Tulokset raportoidaan lääkäriryhmittäin.
Naislääkärit äänestävät miehiä aktiivisemmin
Eri ryhmien välillä on merkittäviä eroja äänestysaktiivisuudessa. Lääkärijäsenistä noin 49 % ja opiskelijajäsenistä 46 % äänesti vaalissa. Lääkärijäsenten äänestysaktiivisuus nousi vuoden 2006 vaalista 1,4 prosenttiyksikköä, kun taas kandit äänestivät hieman passiivisemmin kuin kolme vuotta aikaisemmin.
Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä. Ero on ollut samansuuntainen myös aikaisemmissa vaaleissa. Sukupuolten välinen ero oli päinvastainen ainoastaan yli 70-vuotiaiden ryhmässä, johon kuuluvista miehistä 51 % ja naisista 45 % äänesti. Aktiivisimmat äänestäjät löytyvät 60-69-vuotiaiden ryhmästä. Passiivisimpia olivat 40-49-vuotiaat miehet, joista alle 40 % äänesti. Vuoden 2006 vaaliin verrattuna äänestysaktiivisuus nousi eniten, lähes kolme prosenttiyksikköä, yli 60-vuotiaiden ryhmässä (taulukko 1).
Praktikoiden äänestysaktiivisuus romahti
Työskentelysektorin mukaan tarkasteltuna aktiivisimpia äänestäjiä olivat päätoimisesti sairaaloissa työskentelevät lääkärit. Myös terveyskeskusten sekä opetuksen ja tutkimuksen tehtävissä toimivista lääkäreistä yli puolet osallistui vaaliin. Heikoiten äänestivät päätoimiset praktikot ja työterveyshuollon lääkärit. Näissä ryhmissä äänestysaktiivisuuden laskeva trendi jatkui, ja pudotusta edellisistä vaaleista tuli noin viisi prosenttiyksikköä. Eniten aktivoituivat opettajat ja tutkijat sekä terveyskeskusten lääkärit (taulukko 1).
Äänestysaktiivisuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Viime vaalissa aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Keski-Pohjanmaalta, jossa asuvista lääkäreistä lähes 63 % äänesti. Mielenkiintoisesti kolme vuotta aiemmin Keski-Pohjanmaan lääkärit äänestivät passiivisimmin. Myös Länsi-Pohjan alueen lääkäreistä lähes 60 % käytti äänioikeuttaan. Manner-Suomen alueella vähiten äänestettiin Päijät-Hämeen ja Vaasan alueella. Näillä alueilla äänestäneiden osuus jäi keskimäärin noin 40 %:iin. Ulkomailla asuvista reilu neljännes (28 %) ja Ahvenanmaalla asuvista vain 15 % kävi vaaliuurnilla.
Myös erikoislääkärin tutkinnon suorittaminen on yhteydessä äänestyskäyttäytymiseen. Erikoislääkäreistä keskimäärin 53 % äänesti vaalissa, kun erikoistumattomien lääkärien äänestysaktiivisuus oli noin 10 prosenttiyksikköä matalampi. 40-69-vuotiaista erikoistumattomista lääkäreistä vain reilu kolmannes äänesti vaalissa. Matalin äänestysprosentti löytyi yli 70-vuotiaiden ryhmästä, noin 29 %. 60-69-vuotiaista erikoislääkäreistä 60 % äänesti vaalissa. Erikoisaloittaisessa vertailussa korkein äänestysprosentti oli infektiosairauksien ja reumatologien erikoislääkäreillä. Heikoimmin äänestivät silmätautien ja kirurgisten alojen erikoislääkärit. Viime vaaleihin verrattuna kirurgien ja lastentautien äänestysaktiivisuus kuitenkin nousi eniten.
Pohdintaa
Valtuuskunnan vaalien äänestysaktiivisuuden lasku kääntyi lievään nousuun. Tämä on Lääkäriliiton uskottavuuden ja julkisen kuvan kannalta erittäin positiivinen tulos. Valitettavasti nukkuvien puolue oli jälleen vaalin suurin voittaja, kun äänestysprosentti jäi toisen kerran peräkkäin alle viidenkymmenen. Keskimääräinen äänestysprosentti peitti alleen merkittäviä eroja eri lääkäriryhmien äänestysvilkkaudessa.
Tuloksista löytyi liiton kannalta huolestuttaviakin piirteitä, joista yksi oli nuorten lääkärien passiivisuus vaalissa. Vielä vuosituhannen alussa työuraansa aloittelevat lääkärit olivat aktiivisin äänestäjäryhmä, mutta sen jälkeen heidän äänestysaktiivisuus on laskenut merkittävästi. Esimerkiksi ikäryhmässä 30-44-vuotta äänestysaktiivisuus on pudonnut kaikissa 2000-luvun vaaleissa. Peruskoulutusmäärien kasvattaminen 2000-luvun alkupuolella on lisännyt nuorten lääkärien lukumäärää, mikä on todennäköisesti osasyynä myös NLY:n tämänkertaiselle vaalimenestykselle. Nuorten äänestysaktiivisuuden hiipuminen voidaan toki nähdä noudattelevan yleistä yhteiskunnallista kehitystrendiä, mutta tämän selitysmallin taakse ei saa liitossa piiloutua. Äänestysaktiivisuus on yksi indikaattori siitä, kuinka tarpeelliseksi jäsenet näkevät liiton omassa arjessaan. Nuorten lääkärien muuttunut suhtautuminen työntekoon ja parantuneet mahdollisuudet vaikuttaa omiin työsuhteiden ehtoihin ovat muuttaneet liiton roolia ja mahdollisesti vähentäneet liiton merkitystä nuorten arjessa. Liitossa alkamaisillaan oleva strategiatyö on hyvä paikka pohtia liiton roolia ja merkitystä eri lääkäriryhmien keskuudessa. On selvää, että liiton on tulevaisuudessa pystyttävä paremmin vastaamaan nuorten lääkärien tarpeisiin.
Julkisen sektorin lääkärit ovat perinteisesti äänestäneet vaaleissa yksityisellä sektorilla työskenteleviä aktiivisemmin, niin nytkin. Perusterveydenhuollon ongelmat ja aktiivinen kehittäminen lienee ollut osasyynä terveyskeskusten lääkärien äänestysprosentin nousulle. Toisaalta sairaaloiden lääkärit äänestivät edelleen terveyskeskuslääkäreitä aktiivisemmin. Huolestuttavaa oli päätoimisten praktikoiden ja työterveyshuollon lääkärien äänestysaktiivisuuden merkittävä pudotus. Tulos on hiukan yllättävä, sillä yksityisen sektorin edunvalvonnan kehittäminen on ollut yksi viime vuosien liiton toiminnan painopistealueista. Erityisen heikosti vaaliin osallistuivat kokeneet erikoistumattomat lääkärit. Yksi syy alhaiselle äänestysaktiivisuudelle lienee se, että tämä lääkäriryhmä ei ole löytänyt sopivaa viiteryhmää nykyisistä vaalirenkaista ja liitoista.
Äänestysaktiivisuuden laskun taittumiselle löytynee useita toisiaan sivuavia selityksiä. Järjestetyllä vaalikiertueella liitto sai positiivista näkyvyyttä työpaikoilla ja hallituksen ja toimiston edustajat pystyivät välittämään tietoa vaaleista ja muista liitolle ajankohtaisista asioista. Vaalikiertueen suora vaikutus äänestysaktiivisuuteen lienee jäänyt varsin vähäiseksi. Kaikkiaan vaalikiertueella kerättiin noin 800 ääntä eli noin 7 % koko äänisaaliista. Osa kiertueella äänensä antaneista olisi varmasti äänestänyt muutenkin. Jatkossa on syytä pohtia, voisiko liiton paikallista näkyvyyttä lisätä myös muuten kuin mittavalla vaalikiertueella.
Seniorien vaaliliiton mukaantulo nosti kokeneen lääkärikunnan äänestysaktiivisuutta. Tämä selitti suurimman osan kokonaisäänimäärän kasvusta. Yli 60-vuotiaiden lääkärien määrä ja osuus koko jäsenistöstä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Lääkärikunnan ikärakenteen perusteella on nähtävissä, että kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Voi hyvin olla, että seniorien esiinmarssi ei jää yhteen vaaliin.
| 2009 | 2009 | 2006 | 2003 | 2000 | Muutos | Muutos | |
| 2000-09, | 2006-09, | ||||||
| n | % | % | % | % | %-yks. | %-yks. | |
| Kaikki | 22 579 | 48,8 | 47,6 | 52,6 | 61,2 | -12,4 | 1,2 |
| Miehet | 10 330 | 46,7 | 45,4 | 50,2 | 58,7 | -12,0 | 1,3 |
| Naiset | 12 249 | 50,5 | 49,6 | 54,7 | 63,8 | -13,3 | 0,9 |
| Lääkärijäsen | 20 956 | 49,1 | 47,7 | 52,7 | 61,5 | -12,4 | 1,4 |
| Opiskelijajäsen | 1 596 | 45,9 | 47,0 | 49,6 | 56,9 | -11,0 | -1,1 |
| -30 | 2 756 | 49,9 | 49,0 | 53,3 | 67,3 | -17,4 | 0,9 |
| 30-34 | 2 329 | 44,9 | 45,1 | 51,6 | 65,9 | -21,0 | -0,2 |
| 35-39 | 2 298 | 45,2 | 45,5 | 48,7 | 60,5 | -15,3 | -0,3 |
| 40-44 | 2 473 | 44,9 | 45,2 | 50,5 | 58,3 | -13,4 | -0,3 |
| 45-49 | 2 625 | 46,6 | 45,8 | 51,4 | 58,7 | -12,1 | 0,8 |
| 50-54 | 2 837 | 48,8 | 46,6 | 54,0 | 61,0 | -12,2 | 2,2 |
| 55-59 | 2 496 | 50,6 | 51,1 | 58,0 | 64,5 | -13,9 | -0,5 |
| 60- | 4 765 | 54,1 | 51,3 | 54,1 | 56,3 | -2,2 | 2,8 |
| Sairaalat | 7 736 | 53,7 | 52,3 | 56,3 | 66,5 | -12,8 | 1,4 |
| Terveyskeskukset | 3 434 | 52,0 | 47,8 | 54,2 | 65,5 | -13,5 | 4,2 |
| Opetus ja tutkimus | 847 | 51,7 | 45,3 | 52,3 | 62,4 | -10,7 | 6,4 |
| Työterveyshuolto | 1 052 | 41,2 | 46,6 | 52,6 | 58,2 | -17,0 | -5,4 |
| Yksityisvastaanotot | 1 854 | 39,6 | 44,6 | 49,8 | 54,2 | -14,6 | -5,0 |
| Muut lääkärin tehtävät | 1 264 | 46,1 | 44,5 | 52,1 | 58,0 | -11,9 | 1,6 |
| Ei työssä | 6 392 | 45,2 | 43,2 | 46,6 | 52,1 | -6,9 | 2,0 |
| Erikoistunut | 13 303 | 53,1 | 51,6 | 57,0 | 63,8 | -10,7 | 1,5 |
| Ei erikoistunut | 9 276 | 42,6 | 41,7 | 46,0 | 57,7 | -15,1 | 0,9 |
| Anestesiologia | 785 | 61,3 | 60,7 | 67,6 | 74,8 | -13,5 | 0,6 |
| Lastentaudit | 1 387 | 57,5 | 51,9 | 60,1 | 65,5 | -8,0 | 5,6 |
| Naistentaudit ja synnytykset | 703 | 57,4 | 56,3 | 58,4 | 64,6 | -7,2 | 1,1 |
| Psykiatria | 784 | 48,6 | 50,3 | 55,7 | 59,6 | -11,0 | -1,7 |
| Radiologia | 1 400 | 51,1 | 54,0 | 58,7 | 67,4 | -16,3 | -2,9 |
| Silmätaudit | 714 | 43,4 | 47,0 | 51,4 | 67,5 | -24,1 | -3,6 |
| Sisätaudit | 544 | 56,6 | 52,5 | 55,3 | 60,5 | -3,9 | 4,1 |
| Kirurgia | 1 462 | 46,4 | 40,8 | 47,8 | 58,0 | -11,6 | 5,6 |
| Yleislääketiede | 2 000 | 57,0 | 53,4 | 59,8 | 68,0 | -11,0 | 3,6 |
| Muut alat yhteensä | 3 498 | 52,1 | 52,0 | 57,1 | 61,9 | -9,8 | 0,1 |
| Helsinki ja Uusimaa | 7 683 | 50,6 | 49,6 | 53,3 | 59,8 | -9,2 | 1,0 |
| Varsinais-Suomi | 2 599 | 50,7 | 48,7 | 54,4 | 64,0 | -13,3 | 2,0 |
| Satakunta | 550 | 54,2 | 50,8 | 54,0 | 60,5 | -6,3 | 3,4 |
| Kanta-Häme | 470 | 51,3 | 43,1 | 48,2 | 64,1 | -12,8 | 8,2 |
| Pirkanmaa | 2 583 | 46,7 | 48,3 | 51,3 | 62,9 | -16,2 | -1,6 |
| Päijät-Häme | 638 | 40,0 | 43,0 | 51,9 | 62,6 | -22,6 | -3,0 |
| Kymenlaakso | 404 | 50,5 | 42,1 | 48,6 | 56,0 | -5,5 | 8,4 |
| Etelä-Karjala | 333 | 51,7 | 50,2 | 54,5 | 69,2 | -17,5 | 1,5 |
| Etelä-Savo | 285 | 51,2 | 48,3 | 57,0 | 69,0 | -17,8 | 2,9 |
| Itä-Savo | 148 | 54,1 | 46,7 | 47,9 | 63,4 | -9,3 | 7,4 |
| Pohjois-Karjala | 431 | 48,7 | 51,0 | 57,3 | 59,6 | -10,9 | -2,3 |
| Pohjois-Savo | 1 518 | 44,5 | 44,9 | 56,0 | 64,2 | -19,7 | -0,4 |
| Keski-Suomi | 809 | 51,4 | 53,4 | 58,6 | 67,4 | -16,0 | -2,0 |
| Etelä-Pohjanmaa | 483 | 52,8 | 50,9 | 54,7 | 66,8 | -14,0 | 1,9 |
| Vaasa | 425 | 41,4 | 41,6 | 52,3 | 62,1 | -20,7 | -0,2 |
| Keski-Pohjanmaa | 171 | 62,6 | 41,2 | 45,0 | 60,7 | 1,9 | 21,4 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 2 014 | 47,2 | 46,0 | 48,0 | 62,9 | -15,7 | 1,2 |
| Kainuu | 174 | 45,4 | 42,9 | 53,7 | 65,1 | -19,7 | 2,5 |
| Länsi-Pohja | 130 | 59,2 | 53,0 | 58,9 | 60,2 | -1,0 | 6,2 |
| Lappi | 318 | 51,6 | 47,8 | 51,1 | 60,9 | -9,3 | 3,8 |
