in memoriam Kalle Österlund 26.10.1921-23.2.2007

Lastenlääkäri Kalle Österlund kuoli 85-vuotiaana Kivelän sairaalassa useita kuukausia kestäneisiin aivoverenkierron häiriöihin. Hän oli syntynyt Turussa, tullut ylioppilaaksi Kouvolassa vuonna 1941 ja valmistunut lääkäriksi Helsingissä 1951 erikoistuen lastenlääkäriksi 1957. Jo sitä ennen hän oli väitellyt tohtoriksi vuonna 1957, dosenttinimitys tuli 1963 ja professorin arvonimen hän sai 1988.

Kandidaatit lääkärin sijaisina - todellinen voimavara

Lääketieteen opiskelijoiden mahdollisuus toimia lääkärin sijaisena on ensiarvoisen tärkeää sekä valmistuvien lääkärien kliinisen ammattitaidon että terveydenhuollon työvoimapolitiikan kannalta. Lääketieteen opinnot ovat pisin yhtenäinen akateemiseen tutkintoon tähtäävä opiskelukokonaisuus. Kuuden vuoden Suomessa tapahtuneen peruskoulutuksen jälkeen lääketieteen lisensiaatti saa oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä asianomaista ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Ammattihenkilölaissa todetaan lisäksi, että laillistetun ammattihenkilön tehtäviä voi suorittaa myös asianomaiseen ammattiin opiskeleva henkilö siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Olli Meretoja

Läheisen päihdeongelma pakottaa lääkärin käsittelemään myös omia tunteitaan

Lääkäriliitossa Helsingissä kokoontuu kerran kuussa lääkärien sekä hammas- ja eläinlääkärien läheisille suunnattu Al-anon ryhmä. Ryhmässä käy paitsi lääkäreitä, joiden läheisellä on alkoholiongelma, myös alkoholiongelman kanssa kamppailevien lääkärien perheenjäseniä. - Lääkärit tarvitsisivat nykyistä enemmän työnohjausta hoitaessaan päihderiippuvaisia potilaita, sanoo Anu. Hän on yksi lääkärien Al-anon -ryhmän vastuuhenkilöistä.

Tanja Hannus

Kandien sijaismääräyksiä ei muuteta kesän 2007 osalta

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 15. maaliskuuta laajapohjaisen kuulemistilaisuuden asetusehdotuksesta koskien lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuusmääräyksiä. Ehdotuksen mukaan pätevyysraja niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissakin olisi noussut viiteen vuoteen. Opiskelijalla tulisi olla ohjaaja ja päivystystilanteissa takapäivystäjä. Edelleen ministeriö esitti kiellettäväksi opiskelijoilta toiminnan työvoimaa vuokraavissa yrityksissä.

Arvaamiskeskuksesta osaamiskeskukseen

"Ei ne siellä arvauskeskuksessa mitään osaa. Aina vain vähän vilkaisivat. Vasta kun kävin kuudennella päivystävällä lääkärillä ja vaadin siltä keikkalääkäriltä lähetettä sairaalatutkimuksiin, niin asiat alkoivat selvitä!" Tuttavarouvan tuohtunut vuodatus meinasi nostaa sairaalaerikoislääkärin ja ay-aktivistin heti puolustuskannalle, mutta kymmeneen laskettuani totesin hänen itse asiassa kiteyttäneen tuhinaansa ison osan perusterveydenhuollon ongelmista.

Susanna Wilén

Lääkäriliiton ehdokas Kati Myllymäki: Akavan puheenjohtaja ei ole solisti vaan kapellimestari

- Akavan tehtävä on edustaa kaikkia korkeasti koulutettuja. Muuten it-firman insinööri ja kunnalla työskentelevä lastentarhanopettaja voivat tuntea olevansa kaukana toisistaan. Elleivät sitten satu olemaan naimisissa keskenään, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Kati Myllymäki. Hän on Suomen Lääkäriliiton ehdokas Akavan puheenjohtajaksi. Myllymäki haluaa luoda yhtenäisyyttä, tasapainoa ja oikeudenmukaisuutta yksityissektorin ja akateemisten matalapalkka-alojen kesken.

Tanja Hannus

in memoriam Unto Vuopala 22.5.1934-30.12.2006

Lääkintöneuvos Unto Vuopala kuoli Oulussa 30.12.2006 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Unto oli syntynyt Helsingissä 22.5.1934. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1961 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1968. Oulun yliopistollisen keskussairaalan hallintolääkäriksi Unto valittiin 1973. Vuosina 1988-1995 hän toimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin tehtävissä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1995, ja samana vuonna tasavallan presidentti myönsi hänelle lääkintöneuvoksen arvon Pohjois-Suomen sairaanhoidon hyväksi tehdystä työstä.

Taas vaalit

Viikon päästä pitäisi äänestää eduskuntavaaleissa. Mutta ketä? Väitetään, että nämä vaalit olisivat terveydenhuoltovaalit. Ainakin ehdokkaiden puheissa ja lupauksissa terveyden- ja sairaanhoito on ollut hyvin esillä liittyen tietenkin myös kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Puolueet lupaavat satoja, jopa tuhansia miljoonia euroja lisärahaa terveydenhuoltoon. Suurtenkin puolueiden johtajat ovat olleet huolissaan sairaanhoitajien huonosta palkasta ja vaatineet noin 20 % palkankorotusta hoitajille. Vaalien jälkeen sitten nähdään, miten tulevat hallituspuolueet pystyvät tästäkin lupauksesta luistamaan ilman saavutettujen poliittisten pisteiden menettämistä.

Antti Tamminen

in memoriam Eero Estola 13.10.1925-9.1.2007

Isäni Eero Estola syntyi 13.10.1925 Tampereella ja kuoli 9.1.2007 syntymäkaupungissaan sairastettuaan pitkään. Eero pääsi ylioppilaaksi 1943 Tampereen lyseosta, ja valmistui lääkäriksi 1953 Helsingin yliopistosta. Hän toimi serobakteriologian laitoksella assistenttina 54-57 ja työskenteli lääkäriksi valmistumisensa jälkeen mm Porissa ja Seinäjoella. Korvalääkäriksi hän erikoistui Hyksin Korvaklinikalla 1961, ja siirtyi Tampereen keskussairaalaan osastonlääkärin virkaan 1962. Sieltä hän jäi eläkkeelle täysin palvelleena. Eero osallistui 17-vuotiaana vapaaehtoisena jatkosotaan ja oli sotilasarvoltaan kersantti.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030