Tärkein tieto

Pään ja kaulan alueen kirurgia on hyväksytty kaikissa Suomen yliopistoissa korva-, nenä- ja kurkkutautien alan lisäkoulutusohjelmaksi. Muualla maailmassa on tälle jatkokoulutukselle jo pidemmät perinteet.

Koulutus sisältää mm. pään ja kaulan alueen kasvainten hoidon, pehmytosakirurgian sekä traumatologian opetusta.

Pään ja kaulan alueen syöpä on kuudenneksi yleisin syöpä maailmassa. Tapausten vuosittainen määrä on niin meillä kuin muuallakin lisääntymässä. Nykyään Suomessa todetaan vuosittain noin 600-700 uutta tämän alueen syöpäkasvainta. Lisäksi pään ja kaulan alueella on suuri määrä hyvänlaatuisia kasvaimia.

Kirurgia ja sädehoito ovat pään ja kaulan alueen syövän ensisijaiset hoitomenetelmät ja hoidon järjestely edellyttää usein moniammatillista asiantuntemusta. Leikkauksiin liittyy tyypillisesti toiminnallisia ja kosmeettisia haittoja (mm. kasvojen, suun, nielun, kaulan ja kallonpohjan alueella), joita pyritään minimoimaan. Leikkaukset kestävät usein pitkään, sillä ne sisältävät sekä kasvaimen poiston, kauladissektion että kirurgisen kudospuutoksen rekonstruktion. Lisäksi alalla on erityisosaamista edellyttäviä osa-alueita, kuten mikrovaskulaarikirurgia, kallonpohjakirurgia, endoskooppinen kirurgia ja kurkunpään kirurgia, ja tyypillistä on myös läheinen yhteistyö muiden erikoisalojen kanssa (mm. plastiikkakirurgia, neurokirurgia, thoraxkirurgia, suu- ja leukakirurgia, onkologia).

Lisäkoulutuksen järjestämiselle selvä tarve

Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoidosta vastaavat pääsääntöisesti yliopistosairaaloiden korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköt, ja ne koordinoivat hoidon edellyttämää moniammatillista yhteistyötä. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä koulutetaan Suomessa kaikissa viidessä yliopistosairaalassa. Yhtenä osana tätä koulutusta on pään ja kaulan kasvainten hoidon, pehmytosakirurgian ja traumatologian opetus. Pään ja kaulan alueen kasvain- ja syöpäkirurgia on kuitenkin vaativaa erityisosaamista edellyttävä erityisalue, eikä pelkkä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoistumisvaihe anna siihen riittäviä valmiuksia. Erikoistumiskoulutuksessa ei ole mahdollisuuksia käyttää riittävästi aikaa laajojen kasvainten operatiivisen hoidon perehdytykseen, johon säännönmukaisesti liittyvät rekonstruktiiviset toimenpiteet sekä potilaan vuosia kestävä kuntoutus. Hoidon vaativuuden takia osaamisen keskittäminen myös yliopistoklinikan sisällä omaan sektoriinsa on jo pitkään nähty tarpeelliseksi.

Tällaisessa tilanteessa on pidetty tärkeänä, että kunkin yliopistoklinikan tarpeen mukaan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreillä on mahdollisuus korkeatasoiseen pätevöitymiseen pään ja kaulan alueen kirurgian alalla ja että on olemassa järjestelmä, jossa pätevöityminen ja sen ylläpitäminen voidaan virallisesti osoittaa. Lisäkoulutusohjelman avulla yliopistolliset keskussairaalat voivat kouluttaa vastuuhenkilöitä niihin terveydenhuollon yksiköihin, joissa tehdään tämän alueen vaativampaa kasvain- ja muuta pehmytosakirurgiaa. Samalla alan toiminnan koordinaatio ja yhteyshenkilöiden välinen kommunikaatio selkiintyy, mikä on potilaan ja toiminnan laadun kannalta merkittävä etu. Pään ja kaulan alueen kirurgian lisäkoulutusohjelma ja hankittu lisäpätevyys lisäävät myös alan ammattitaitoa ja laaduntarkkailun ja tutkimustoiminnan mahdollisuuksia.

Pohjois-Amerikassa on pään ja kaulan alueen kirurgiaan kouluttautumisella kymmenien vuosien perinteet. Euroopassa virallinen kahden vuoden koulutusohjelma on hyväksytty Suomen lisäksi Hollannissa. Englannissa asiaa on ryhdytty virallistamaan vasta vuonna 2000. On ilmeistä, että varsinkin pienempien erikoisalojen lisäkoulutusohjelmat hyötyisivät Euroopan laajuisesta yhteistyöstä. Kussakin maassa koulutusmäärät ovat verrattain rajalliset, ja näin ollen teoreettinen ja käytännöllinen kurssimuotoinen opetus on mielekästä järjestää yhdessä. Euroopan erikoislääkärien järjestön UEMS:n korva-, nenä ja kurkkutautien sektio otti yhteiseurooppalaiset lisäkoulutusohjelmat korva-, nenä ja kurkkutautien alalla lokakuussa 2006 pidetyn vuosittaisen kokouksensa teemaksi. Valmistelutyön pohjamateriaalin muodostivat Yhdysvaltojen, Suomen ja Hollannin lisäkoulutusohjelmat.

Koulutuksen tavoitteet ja toteuttaminen

Pään ja kaulan alueen kirurgian koulutusohjelman tavoitteena on taata korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreille pätevyys itsenäiseen ja korkeatasoiseen pään ja kaulan alueen kasvain- ja muuhun pehmytosakirurgiaan sekä näiden potilaiden hoidosta vastaamiseen. Tätä osaamista voidaan myös hyödyntää laajojen kasvojen ja kaulan alueen vammojen hoidossa. Pätevyyden ylläpitäminen vaatii myös jo tämän lisäpätevyyden hankkineilta jatkokoulutusta ja tietojen sekä taitojen jatkuvaa ylläpitämistä. Tavoitteena on myös, että lisäpätevyysjärjestelmä ja koulutusohjelma lisäisivät pään ja kaulan alueen kirurgian tutkimustoimintaa ja alan sisäistä laadun tarkkailua. Eurooppalaisen lisäkoulutusohjelman hyväksyminen mahdollistaa systemaattisen kurssiohjelman luomisen.

Koulutuksen toteuttamisesta vastaavat lääketieteellisten tiedekuntien korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilöt. Lisäkoulutusohjelmaan ottamisen edellytyksenä ovat koulutusohjelman vastuuhenkilön toteamat yleiset perusteet pään ja kaulan kirurgian lisäkoulutuksen tarpeelle sekä koulutettavan suorittama korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tutkinto. Koulutuksen rakenne on esitetty taulukossa 1. Koulutukseen liittyy valtakunnallisesti yhdenmukainen kuulustelu. Tätä varten vastuuhenkilöt voivat yhdessä nimetä erillisen kuulustelutoimikunnan. Todistuksen suoritetusta lisäkoulutuksesta antavat ohjelman vastuuhenkilö ja tiedekunta yhdessä. Lisäkoulutuksen suorittanut ei voi saada erillistä erikoislääkärinoikeutta pään ja kaulan kirurgian alalle.

Pään ja kaulan kirurgian lisäkoulutusohjelman suorittanut korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

- hallitsee pään ja kaulan kasvainten ehkäisyn periaatteet ja varhaisdiagnostiikan

- hallitsee pään ja kaulan kasvaimien toteamiseen ja hoidon suunnitteluun vaadittavat diagnostiset menetelmät

- pystyy laatimaan pään ja kaulan kasvainten hoito- ja kuntoutussuunnitelman sekä toimimaan hoidon suunnitteluryhmän johtajana

- hallitsee pään ja kaulan kasvainten kirurgiset leikkaukset ja hoitotoimenpiteet

- pystyy toimimaan erityisasiantuntijana alaa sivuavissa työryhmissä sekä osallistumaan pään ja kaulan kirurgisten menetelmien ja hoitotoimenpiteiden kehittämiseen ja suunnitteluun

- pystyy arvioimaan pään ja kaulan kasvainten hoito- ja kuntoutustuloksia tieteellisin menetelmin.

Koulutuspaikaksi hyväksytään yliopistollisen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, jossa koulutuksen vastuuhenkilön nimeämänä kouluttajana toimii dosentin pätevyyden omaava pään ja kaulan alueen kirurgiaan perehtynyt korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäri. Osa koulutuksesta voidaan suorittaa yksilöllisen koulutussopimuksen mukaisesti leukakirurgian, plastiikkakirurgian tai syöpätautien yksikössä, jossa tulee olla koulutuksen vastuuhenkilön nimeämä kouluttaja. Tämän artikkelin kirjoittajat ovat lääketieteellisten tiedekuntien nimeämiä pään ja kaulan alueen kirurgian lisäkoulutusohjelman kouluttajia, ja heiltä saa tietoja lisäkoulutusohjelmasta kussakin yliopistollisessa sairaalassa.