Lääkärin Suomi 100/90. Reppu selässä keikalle: toimistonomadit ja vuokralääkärin synty

Lääkärin työn ideaali on ollut paikallisyhteisön tuntevassa, aina tavoitettavana olevassa kutsumuslääkärissä, vaikka käytännössä työtä on aina tehty monenlaisissa muodoissa ja olosuhteissa. Viimeistään rakennemuutoksen jälkeen nämä takametsien naiset ja miehet kuitenkin tuntuivat kuolleen sukupuuttoon: uhrautuvaisten elämäntapalääkärien aika kotiapulaisineen oli peruuttamattomasti takana.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/91. Lääkärit lakossa – pakosta: vuoden 2001 lääkärilakko

Jo vuoden 1998 kunnallisten virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana ilmassa oli monenlaista turbulenssia lääkärien palkkauksesta. Liitto oli vastustanut tupoa, mutta hävinnyt muille liitoille Akavan sisällä. Liitto jätti lakkovaroituksen, mutta valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johtamissa neuvotteluissa tilanne ratkesi, ja lakosta luovuttiin.

Ilkka Levä

Samalta viivalta?

Sote-remontin on ajateltu pienentävän terveydenhuollon kokonaiskustannuksia tuottajien keskinäisen kilpailun keinoin: heikot sortuvat ja toiset porskuttavat. Sellaiset kliseet kuin "jaloilla äänestäminen", "rahat asiakkaan repussa" ja "samalta viivalta" ovat kauhtuneet kovassa käytössä.

Martti Kekomäki

Lääkärin Suomi 100/89. Terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta

"Pahat kysymykset ovat edessä. Onko meillä lupa kaikkeen mitä osaisimme ja varaa kaikkeen mitä voisimme? Ellei, niin kenelle ja mihin on? Päätös on poliitikon, mutta lääkäreillä on oltava tarjota harkittu kantansa sen pohjaksi.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/88. Lääketieteellinen tutkimus ja eettiset kysymykset

Lääketieteellisen tutkimuksen etiikassa on vuosikymmenien aikana siirrytty ammattikunnan itse kirjaamista ja valvomista periaatteista lain velvoituksiin. Vuonna 1964 Maailman Lääkäriliitto hyväksyi Helsingin julistuksen säätelemään lääketieteellistä tutkimusta, jossa käytettiin ihmisiä koehenkilöinä.

Sari Aalto

Liiton tulevaisuuden tavoitteita kirkastetaan

Lääkäriliitto luo parhaillaan strategiaa vuosille 2018–2022. Valmistelussa on ollut mukana laaja joukko jäseniä.

Sari Kosonen

Erikoissairaanhoidon näköpiirissä on muutoksia

Erikoissairaanhoitoa, varsinkin kirurgista toimintaa, on Suomessa keskitetty jo useiden vuosien ajan. Aluesairaaloiden ja pienempien keskussairaaloiden toimintoja on vähennetty ja toimintaa on siirretty suurempiin keskussairaaloihin. Uudella terveydenhuoltolailla ja siihen liittyvillä päivystys- ja keskittämisasetuksilla erikoissairaanhoidon keskittämistä vielä tiivistetään. Esimerkiksi anestesiaa vaativia leikkauksia voidaan tehdä vain sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys, jolloin aluesairaaloiden kirurginen toiminta loppuu. Samalla kahdelletoista laajan päivystyksen sairaalalle asetetaan useita eri erikoisaloja käsittäviä velvoitteita, joiden toteuttamiseen tarvitaan runsaasti osaavaa henkilökuntaa.

Antti Tamminen

Lääkäreille ja hammaslääkäreille kokeillaan uutta palkkausjärjestelmää

Lääkäreille ja hammaslääkäreille pilotoidaan uutta palkkausjärjestelmää. Tavoitteena on saada maakunnissa ja maakuntien omistamissa yhtiöissä sovellettava uusi lääkärisopimus voimaan vuonna 2020.

Lääkärin Suomi 100/85. Näyttöön perustuva lääketiede ja Käypä hoito -suositukset

Vuonna 1997 Aikakauslehti Duodecim julkaisi Gastroenterologiayhdistyksen laatiman Käypä hoito -suosituksen keliakian hoidosta. Suositus oli ensimmäinen myöhemmin laajasti tunnetuiksi tulleista lääkäreille ja potilaille suunnatuista tietopaketeista.

Lääkärin Suomi 100/86. Ihminen vastaan bakteerit – antibioottien voittokulku ja 1990-luvun herääminen

"Infektiosairaudet ovat edelleen kanssamme. Ne ovat olleet suuria tappajia ja ovat sellaisia edelleen – varsinkin jos ne unohdetaan."

Lääkärin Suomi 100/87. Ylioppilasnäytelmistä lääkiksen spekseihin

Näytelmät ovat aina kuuluneet ylioppilaiden juhliin. 1950-luvulla alettiin nähdä medisiinarien juhlissa näytelmiä tai musiikillisia speksejä, jotka olivat medisiinarien itse kirjoittamia ja valmistamia. Vuonna 1952 Medicinarklubben Thoraxin vuosijuhlassa esitettiin ensimmäinen speksi Det pubiska kriget eller Sillsalatissimus. Speksi oli menestys, jonka lauluista monet jäivät elämään medisiinarien piireissä. Thoraxin säännöllinen vuosittainen speksitraditio alkoikin jo tuolloin – tosin 1970-luvulla perinne katkesi hetkeksi.

Jäsenistö

Nimityksiä

Viikon jäsen: Kiika Tarhonen

Monipuolisuus on parhaita puolia terveyskeskuslääkärin työssä Vaajakosken terveysasemalla työskentelevän Kiika Tarhosen mielestä.

Ulla Toikkanen

in memoriam: Yrjö Kerttula 2.4.1934–3.7.2017

Sisätautien erikoislääkäri Yrjö Kerttula kuoli 3.7.2017 Espoossa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Tampereen lyseosta 1953 ja valmistui lääkäriksi 1961.

Olli Penttilä, Kaija Haltia

in memoriam: Raimo Antero Tenhunen 17.11.1934–27.8.2017

Professori, ylilääkäri Raimo Antero Tenhunen kuoli 82-vuotiaana 27.8.2017 Helsingissä haimasyöpään. Hän syntyi 17.11.1934 Kiuruvedellä ja kävi siellä koulun ja kirjoitti ylioppilaaksi, opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1961. Tenhunen kiinnostui tutkimustyöstä jo opiskeluaikana. Elämänikäisen tutkimustyön kohteeksi muodostuivat hemoglobiinin synteesi ja hajoaminen sekä näihin liittyvät sairaustilat, erityisesti porfyriat. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1965, ja jatkoi työtä Kalifornian yliopistossa (UCSF). Tutkimustyön jatkaminen kotimaassa johti ensimmäisen Suomessa ihmiselle kehitetyn lääkemolekyylin, hemiarginaatin kehittämiseen. Valmiste on edelleen tehokkain lääke tiettyjen porfyriamuotojen vaikeiden oireiden hoidossa.

Reijo Vihko, Tapani Ruutu, Pertti Mustajoki

in memoriam: Erkki Juhani Silvonen 20.5.1935–9.9.2017

Kirurgin pitkän uran Etelä-Suomessa ja Punaisen Ristin sotasairaaloissa tehnyt Erkki Juhani Silvonen kuoli 82-vuotiaana 9.9.2017 Helsingissä. Hän oli syntynyt 20.5.1935 ja päässyt ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1956.

Juhani Leikola Olli Tamminen Erkki Tukiainen Ja Teuvo Määttä

in memoriam: Rauno Vilhelmi Luosto22.4.1936–26.9.2017

Eräs ratkaisevimmista asioista Rauno Luoston elämässä tapahtui kesällä 1966, kun thoraxkirurgian professori Olavi Peräsalo haastattelun jälkeen ilmoitti, että hänelle syyskuun 1966 alusta alkaen oli paikka kirurgian apulaislääkärinä HYKS:ssa. Professori Peräsalo ehti kuitenkin kuolla elokuussa 1966 ennen Luoston tuloa Helsinkiin. Tästä lähtien hänen uransa oli ohjelmoitu loppuiäksi eteenpäin. Rauno Luoston kliiniset taidot ja elämänasenne takasivat sen, että klinikan johto saattoi katsoa hänen kuuluvan pysyvään miehitykseen.

Severi Mattila Emeritusprofessori Ja Ystävä

Työaikajärjestelmä muutoksessa

Yhtä lailla kuin useilla muillakin aloilla, myös terveydenhuollon työnantajat haluavat laajentaa päiväaikaisia palvelujaan perinteisen virkatyöajan ulkopuolelle ja saada kalliit laiteinvestointinsa täysimääräisesti käyttöön. Erityisesti perusterveydenhuollossa on haluttu pilotoida laajempia aukioloaikoja olettaen niistä tulevan pysyviä ratkaisuja. Osa lääkärikunnastakin olisi valmis muuttamaan nykyistä työaikajärjestelmää joustavammaksi, vastaamaan parhaiten omaa elämäntilannettaan. Myös uudistuvalla työaikalailla on tähän vaikutuksensa.

Noora Ritamäki

Lääkärit mukana sote-uudistuksen valmistelussa

Sote-uudistus vaatii asioiden tekemistä eri tavalla kuin ennen. Tarvitaan uudenlaista osaamista ja johtamista.

Sari Kosonen

Pienyrittäjälääkäriys säilyy sittenkin?

– TEM:n raportista heijastui halu säilyttää pienyrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla, kirjoittaa Kia Pelto-Vasenius.

Kia Pelto-Vasenius