Laillistetut erikoislääkärit

16.6.2015 Anna-Sofia Arponen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Heidi Anneli Ingalsuo, työterveyshuolto; Kirsi Maarit Kiukaanniemi, yleislääketiede; Joni Johannes Klemola, endokrinologia; Jukka-Pekka Koskela, anestesiologia ja tehohoito; Minna Eveliina Kubin, ihotaudit ja allergologia; Marjo Helinä Pylväs-Eerola, naistentaudit ja synnytykset; Tuomas Nikolai Rannio, reumatologia; Lotta Anna Rinkinen, psykiatria; Sanna Marika Suominen, yleislääketiede; Jonna Sinikka Virtanen, nefrologia

Laillistetut erikoislääkärit

16.6.2015 Anna-Sofia Arponen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Heidi Anneli Ingalsuo, työterveyshuolto; Kirsi Maarit Kiukaanniemi, yleislääketiede; Joni Johannes Klemola, endokrinologia; Jukka-Pekka Koskela, anestesiologia ja tehohoito; Minna Eveliina Kubin, ihotaudit ja allergologia; Marjo Helinä Pylväs-Eerola, naistentaudit ja synnytykset; Tuomas Nikolai Rannio, reumatologia; Lotta Anna Rinkinen, psykiatria; Sanna Marika Suominen, yleislääketiede; Jonna Sinikka Virtanen, nefrologia

Laillistetut erikoislääkärit

16.6.2015 Anna-Sofia Arponen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Heidi Anneli Ingalsuo, työterveyshuolto; Kirsi Maarit Kiukaanniemi, yleislääketiede; Joni Johannes Klemola, endokrinologia; Jukka-Pekka Koskela, anestesiologia ja tehohoito; Minna Eveliina Kubin, ihotaudit ja allergologia; Marjo Helinä Pylväs-Eerola, naistentaudit ja synnytykset; Tuomas Nikolai Rannio, reumatologia; Lotta Anna Rinkinen, psykiatria; Sanna Marika Suominen, yleislääketiede; Jonna Sinikka Virtanen, nefrologia

Laillistetut erikoislääkärit

16.6.2015 Anna-Sofia Arponen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Heidi Anneli Ingalsuo, työterveyshuolto; Kirsi Maarit Kiukaanniemi, yleislääketiede; Joni Johannes Klemola, endokrinologia; Jukka-Pekka Koskela, anestesiologia ja tehohoito; Minna Eveliina Kubin, ihotaudit ja allergologia; Marjo Helinä Pylväs-Eerola, naistentaudit ja synnytykset; Tuomas Nikolai Rannio, reumatologia; Lotta Anna Rinkinen, psykiatria; Sanna Marika Suominen, yleislääketiede; Jonna Sinikka Virtanen, nefrologia

Laillistetut erikoislääkärit

16.6.2015 Anna-Sofia Arponen, korva-, nenä- ja kurkkutaudit; Heidi Anneli Ingalsuo, työterveyshuolto; Kirsi Maarit Kiukaanniemi, yleislääketiede; Joni Johannes Klemola, endokrinologia; Jukka-Pekka Koskela, anestesiologia ja tehohoito; Minna Eveliina Kubin, ihotaudit ja allergologia; Marjo Helinä Pylväs-Eerola, naistentaudit ja synnytykset; Tuomas Nikolai Rannio, reumatologia; Lotta Anna Rinkinen, psykiatria; Sanna Marika Suominen, yleislääketiede; Jonna Sinikka Virtanen, nefrologia

in memoriam: Aarre Auranen 8.4.1929–9.10.2015

Turun yliopistollisen keskussairaalan hallinnollisen osastonylilääkärin virasta vuodesta 1992 lähtien eläkkeellä ollut Aarre Auranen menehtyi lokakuun alussa pitkäaikaiseen sydänsairauteen hänen fyysisen kuntonsa hiljalleen heikentyessä. Hän oli syntynyt Pöytyällä 8.4.1929 maanviljelijäperheeseen. Tultuaan ylioppilaaksi Turussa 1947 hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui hammaslääkäriksi 1952. Tämän jälkeen hän toimi kymmenisen vuotta yksityishammaslääkärinä Turussa. Hän suoritti Turun yliopistossa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1964, jonka jälkeen hän aloitti erikoistumisen kirurgiaan ja sai erikoislääkärin oikeudet 1968 erikoistuen myöhemmin gastroenterologiaan. Auranen väitteli 1972 ja sai kirurgian dosentuurin 1978.

Pentti Seppälä

Sähköiset järjestelmät kehittyvät

Tanskalainen käytettävyysasiantuntija Jakob Nielsen esitti vuonna 1993 hyvän käyttäjäkokemuksen kriteerit: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja miellyttävyys. Nämä kannattaa pitää mielessä, kun tietojärjestelmää kehitetään. Jos kriteereitä ei huomioida, järjestelmästä tulee käyttäjän kannalta raskas, eikä tällä silloin ole motivaatiota käyttää järjestelmää niin, että siitä saisi parhaan mahdollisen hyödyn. Järjestelmän tulee olla helposti opittava, jotta perehtyminen onnistuu sujuvasti. Järjestelmän on oltava tehokas, jotta se ei aiheuta turhaa viivettä työskentelyyn. Tarvittaessa käytettävissä tulisi olla oikopolkuja. Muistettavuus vähentää käyttäjän muistikuormaa. Loogisella järjestelmällä virheitä ehkäistään, sen sijaan että niistä tuotettaisiin jälkikäteen virheilmoituksia. Kun järjestelmän käyttäminen on miellyttävää, käyttäjä jaksaa todennäköisemmin kirjata oikein rakenteisen tekstimuodon – työ, jota usein varsinkin aluksi pidetään raskaana. Näiden näkökohtien toteutuminen myös lisää potilasturvallisuutta.

Noora Ritamäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030