Eduskuntavaalien 2011 lääkäriehdokkaat esittäytyvät

Lääkärilehti esittelee kevään 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaina olevista lääkäreistä ne, jotka ovat kirjallisesti kertoneet vaaliteemastaan ja terveyspoliittisista tavoitteistaan. Ehdokkaat esitellään vaalipiireittäin sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Vaalit järjestetään 17.4.2011.

HELSINGIN VAALIPIIRI (01)

Sirpa Asko-Seljavaara, Helsinkikansanedustaja, professori,Kokoomus

Hyvän terveydenhuollon ja ikäihmisten puolesta.

Suomessa on korkeatasoinen terveydenhuolto ja osaava henkilöstö. Terveydenhuoltolaki parantaa potilaiden valinnanvapautta, vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja lisää erityisvastuualueiden koordinaatiovastuuta. Julkista terveydenhuoltoa on vahvistettava edelleen ja henkilöstön täydennys- ja jatkokoulutusta sekä tieteellistä tutkimusta on lisättävä ja sairauksien ennaltaehkäisevää työtä parannettava. Tavoitteena ovat terveet ja hyvinvoivat seniorikansalaiset.

Vanhuspalvelulaki on saatava voimaan.

Eeva Kuuskoski, Helsinkivaltiosihteeri, lastenlääkäriKeskusta

Ihmisen puolella - aina.

Terveyden edistäminen ja sairauksien hoitaminen lähtee ihmisen fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen kokonaisuuden ymmärtämisestä. Luottamuksellinen hoitosuhde on kaiken perusta.

Lasten kasvurauha on yhteisön kestävyyden ydintä.

Nyt pitää käynnistää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen suurremontti, joka turvaa yhdenvertaiset palvelut kaikille suomalaisille, tehokkaan toiminnan edellytykset sekä innostavat ja kannustavat työolot ammattitaitoiselle henkilökunnalle.

Sari Mäkimattila, HelsinkiLT, endokrinologian erikoislääkäri, dosentti, ETM, Medical Manager Kristillis-demokraatit

Suomen velkaantuminen on pysäytettävä, mutta terveydestä ei saa säästää. Puolustan niiden oikeuksia hyvään hoitoon ja huolenpitoon, jotka ovat liian syvällä tai syrjässä, jotta heitä kuultaisiin.

Lähtökohdaksi potilaan paras, lääkärin ja hoitohenkilökunnan työtä kunnioittaen. Tekijöitä riittää, kun työt joustavat ja niihin voi vaikuttaa.

Monikanavarahoitusmalli remonttiin. Verorahoitteinen kuntien perusterveydenhuolto tasa-arvoisinta, yksityissektori hyvä tuki. Erikoissairaanhoito leveämmille hartioille, vastuullisesti alueita yhdistäen.

Työterveyshuollon ulottumattomissa oleville samantasoinen apu terveyskeskuksesta.

Lääkekorvattavuus remonttiin. Nykykäytäntö syrjii köyhiä ja monisairaita estäen nykyaikaisten lääkkeiden saatavuuden.

Vastuulliseen terveydenhuoltoon kuuluu ennaltaehkäisy ja sosiaalityöntekijöiden aktiivinen rooli. On viisasta auttaa ajoissa, myöhäinen apu tulee kalliiksi.

Terveydenhuollon maksuille, mukaan lukien lääkekulut, yhteinen maksukatto.

Laura Räty, HelsinkiLL, anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuva lääkäriKokoomus

Olen lääkäri, kahden lapsen äiti ja kokenut poliitikko.

Perheiden palvelut, päivähoito ja terveydenhuolto ovat minulle tärkeitä. Haluan rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat luottaa siihen, että lapset pääsevät päivähoitoon, vanhuksille riittää hoivaa ja terveyspalveluita on saatavilla, kun niitä tarvitaan.

Terveydenhuoltojärjestelmämme on murroksessa. Ei ole yhdentekevää, millaisissa olosuhteissa lääkärit tai hoitohenkilökunta tulevaisuudessa työskentelevät. Valitse kollega päättämään!

Ilkka Taipale, Helsinkijoukkolääketieteen dosenttiSDP

Köyhyys ja sairaus kulkevat käsi kädessä. Siksi olen laatinut ohjelman köyhyyden poistamiseksi Suomesta YK:n vuosituhattavoitteen mukaisesti nimellä "Yhteinen isänmaa" (www.tsl.fi). Sen 31 ehdotukseen sisältyy vaatimus maksuttomasta perusterveydenhuollosta maksuttoman työterveydenhuollon tapaan, yhtenäinen nykyistä alempi maksukatto sekä mielen sairaiden sosiaalisen aseman olennainen korjaus.

Lex Taipale, joka siirsi pitkäaikaistyöttömiä kertaheitolla eläkkeelle vuonna 2005, on uusittava.

Tiina Tasmuth, Helsinkisyöpätautien erikoislääkäriKeskusta

Lääkäri potilaan asialla: tasa-arvoa terveyspalveluiden saatavuuteen ja laatuun.

Tavoitteena on, että jokaiselle kansalaiselle tarjotaan riittävät oman (TK)lääkärin palvelut ja että jokaisella kuolevalla potilaalla on mahdollisuus laadukkaaseen saattohoitoon kotona tai siihen perehtyneessä yksikössä.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö tulee toimia saumattomasti. Terveydenhuollon rahoittaminen, palvelujärjestelmä ja palveluiden tuottaminen vaativat korjaamista.

UUDENMAAN VAALIPIIRI (02)

Eero Akaan-Penttilä, Espoo

kansanedustaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori

Kokoomus

Terveydenhuollon alalla tärkeimmät jatkotoimet kohdistuvat terveydenhuoltolain jatkovalmisteluun ja ennen kaikkea moniportaisen rahoitusjärjestelmän uudelleen muovaamiseen, jotta osaoptimoinnista päästäisiin eroon. Toimiva terveyskeskusohjelma on saatava eteenpäin niin, että terveyskeskusten hyvä ja ammatillinen toiminta tulee turvattua. Verorahoitteisen julkisen järjestelmän ja yksityisen järjestelmän yhteistyö on turvattava ja kehitettävä.

Fredrik Almqvist, Espoo

professori, lasten ja nuorisopsykiatrian ylilääkäri

SDP

Kansanedustajana varmistaisin, että parhaimmat lääketieteen asiantuntijat johtavat ja kehittävät Suomen korkeatasoista terveydenhoitoa. Viiden yliopistosairaalan ympärille muodostetaan maata kattavat sairaanhoitopiirit. Kunnat vastaavat edelleen perusterveydenhoidosta. Rahoitusmallin on taattava riittävä rahoitus. Meillä ei ole varaa ylläpitää laajaa, verovaroilla tuettua toista järjestelmää, joka vie voittojaan ulkomaille ja rapauttaa hyvää yhteistä terveydenhoitoamme. Pidän sitä epäisänmaallisena.

Kyösti Haukipuro, Kerava

ylilääkäri

Keskusta

Vastuuta terveydestä ja hyvinvoinnista.

Tärkeää on väestön terveyserojen pienentäminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen. Palvelujen päävastuu on julkisella sektorilla, jota yksityissektori täydentää. Järjestelmiä on yksinkertaistettava. Hyvä alku on lääkekorvausjärjestelmään tehtävä radikaali remontti.

Kaarina Järvenpää, Espoo

Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkäriKristillisdemokraatit

On sairasta säästää terveydestä.

Tavoitteeni on parantaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, pienentää sairastavuutta ja elintavoista aiheutuvia terveysongelmia. Tähän sisältyy hyvä perusterveydenhuolto, toimivat terveyskeskukset ja hyvä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Sosiaalityöhön ja lastensuojeluun on varattava riittävät resurssit perheiden sairaus- ja kriisitilanteita varten. Tavoitteena on sekä nuorten että aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen.

Pentti Klefström, Lohjasyöpätautien erikoislääkäriKristillisdemokraatit

Terveydenhoito on järkeistettävä tason parantamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa.

Vanhusten ja veteraanien eläminen hyvinvointivaltion edellyttämälle tasolle.

Koulutusta tehostettava peruskoulusta alkaen, erityisesti poikien koulunkäyntimahdollisuuksia.

Eläkeiän pidentäminen erityisosaajille ilman ikäkattoa.

Perhearvot palautettava. Lapsella päiväkodin vaihtoehtona tasapuolisesti mahdollisuus kotihoitoon ainakin 3 vuoden ikään asti.

Outi McDonald, Hanko yleislääketieteen erikoislääkäriKristillisdemokraatit

Asiantuntijuutta - sydämellä.

Ennaltaehkäisevä ote kansantautien hoitoon.

Laadukas perusterveydenhuolto lähellä kuntalaista on suomalaisen terveydenhuollon kulmakivi.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö uuden terveydenhuoltolain hengessä, päällekkäisyyksien vähentäminen hyvällä suunnittelulla.

Työurien pidentäminen työhyvinvointia lisäämällä.

VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI (03)

Kaija Hartiala, TurkuLKT, lastentautien erikoislääkäriKokoomus

Potilas ykköseksi: Hallinto- ja rahoitusmallien kehittämisen on parannettava potilaan asiaa tulla hoidetuksi asiantuntevasti ja oikein. Nyt puuhastelu kulkee sfääreissä.

Laatujärjestelmä terveydenhuoltoon: Jatkuva huoli terveyskeskusten huonosta houkuttelevuudesta johtuu itse järjestelmästä. Täytyy tietää mitä terveyskeskus tuottaa - eikä sitä ilmaista käyntilukuina!

Potilaiden oma osaaminen kehiin: Suomalaiset ovat sivistyneitä myös potilaina. Sitä on hyödynnettävä elintapojen muuttamisessa ja sairauksien hoitamisessa.

Terveysteknologia 2010-luvun tasolle: Potilaiden on saatava omat tietonsa nykyteknologian keinoin ja tiedon on kuljettava potilaan mukana.

Anna-Liisa Koivisto, LietoprojektijohtajaKeskusta

Hoitavia käsiä lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnin ja kotihoidon turvaamiseksi.

Omaishoitajan määritteet ja tuki laajemmiksi.

Terveydenhuollon asetukset takaamaan laatua eikä vain määriä.

Teknologia kirjaamiseen - vapautuvat kädet potilastyöhön.

Ammattiin valmistavat koulutusohjelmat tulee toteuttaa työelämävastaavuuden pohjalta.

Yrittäjän ammattitaito kunniaan.

Aktiivisella kuntoliikunnalla kohti terveempää elämää.

Jukka Kärkkäinen, Turkuyksikön päällikkö, psykiatriVasemmistoliitto

Hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä. Terveyserojen kaventamiseksi tarvitaan toimivan terveydenhuollon lisäksi erityisesti muita yhteiskuntapoliittisia toimia kuten työllisyyden ja perusturvan parantamista sekä oikeudenmukaista verotusta tukemaan kaikkien hyvinvointia. Ikääntyvien hoivapalveluja sekä kuntoutusta kehitettävä ja kotona asuvien pärjäämistä tuettava. Myös mielenterveyspalvelujen riittävyydestä huolehdittava - potilaalle lääkehoidon lisäksi oikeus terapiaan. Terveys vaikuttaa työiän pituuteen - työpaikoilla työhyvinvointia edistettävä muun muassa työterveydenhuollolla, johon oikeus myös määrä- ja osa-aikaisille työntekijöille.

Liisa Sulkakoski, Turkulääkäri, yrittäjäKokoomus

Vaaliteemani ovat terveys ja hyvinvointi. Terveyspoliittisena tavoitteenani on aikaansaada sielultaan ja ruumiiltaan mahdollisimman terve kansalainen sekä tyytyväiset, työssään viihtyvät lääkärit. Ne kansalaiset, jotka ovat kiinnostuneita oman terveytensä hoidosta ja sairauksien ennaltaehkäisystä kuluttavat terveyspalveluita vähiten ja säästävät yhteiskunnan voimavaroja ja silkkaa rahaa. Ihmisille tulee antaa tietoa ja valinnanvapautta terveytensä hoitamisesta. Heille tulee antaa nykyistä enemmän aikaa terveydenhuollon rattaissa, jolloin saman asian takia ei tarvitse käydä vastaanotolla useita kertoja.

Lääkäreillekin tulee antaa enemmän aikaa ja valinnanvapautta potilaitten hoidossa sekä työn määrässä, jolloin heidän työviihtyvyytensä lisääntyy. Samalla tulee huolehtia siitä, että palkkapolitiikka ei jää jälkeen suhteessa muihin vaativiin ja pitkän koulutuksen aloihin.

Vahva yksityissektori tulee säilyttää mahdollisuutena potilaille ja lääkäreille ja toimimaan kunnallisen puolen tukena. Koska meillä on hyvin koulutettu ja osaava terveydenhuollon ammattikunta, meidän tulee antaa sille mahdollisuus toimia ja luoda ne puitteet, joissa on mahdollista aikaansaada terveyttä ja ennaltaehkäistä sairauksia.

SATAKUNNAN VAALIPIIRI (04)

Mia Fagerlund, Pori

LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, Porin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

Vihreät

Olen 41-vuotias kolmen koululaisen äiti. Haluan toimia Satakunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi. Minulle tärkeitä asioita ovat laadukkaat peruspalvelut, lapsiperheiden ja ikäihmisten hyvinvointi. Monipuolinen koulutustarjonta, toimivat liikenneyhteydet, elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittäminen sekä puhdas luonto ja lähiruoka ovat tavoitteitani. Työelämän asiantuntijana työllisyys ja työelämäkysymykset ovat asioita, joita haluan edistää.

Esa Rintala, Poriylilääkäri Vihreät

Vaikka yksityinen sektori voi täydentää julkisia palveluja, terveyskeskus on terveydenhuollon selkäranka. Sen resurssit tulee turvata ja siitä on tehtävä potilaille ja lääkäreille houkuttelevampi vaihtoehto. Palvelujen turvaamiseksi kuntien yhteenliittymät ovat välttämättömiä. Terveydenhuollon palvelujen ostaminen tulee keskittää maakuntien kokoisille ostopooleille, joita rahoittavat kunnat, valtio ja KELA. Vanhusten koti- ja laitoshoidon mitoitus ja valvonta tulee standardoida vanhustenhoitolailla. Syrjäytymiskehitykseen ja päihdeongelmiin on puututtava aktiivisesti ja varhain.

HÄMEEN VAALIPIIRI (06)

Tuija Nurmi, Lahtikansanedustaja, lääketieteen tohtori

Kokoomus

Ihmisten on päästävä hoitoon iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Taudinmääritys kuuluu ainoastaan lääkäreille. Tietojärjestelmiä on kehitettävä joustavammiksi ja tasokkaammiksi siten, että ne helpottavat lääkäreiden käytännön työtä. Työpaikkojen olosuhteita tulee kehittää siten, että lääkärit tekevät lääkärin työtä. Näin parannetaan työssä viihtymistä ja saadaan lääkärit jaksamaan pitempään työelämässä. Työn rasittavuuden ja vastuullisuuden on näyttävä palkkauksessa (tästä ei eduskunta päätä).

Päivi Räsänen, Riihimäkikansanedustaja, puolueen puheenjohtaja, lääkäriKristillisdemokraatit

Haluan vahvistaa terveydenhuollon rahoitusta ja oikeudenmukaisuutta sekä ehkäistä elintapasairauksia. Potilaan valinnanvapautta tulee edelleen laajentaa. Työkyvyttömyyttä ja varhaista eläköitymistä tulee ehkäistä hyvillä työterveyshuollon palveluilla. Nuorten mielenterveysongelmia tulee ehkäistä vahvistamalla kouluterveydenhuoltoa sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Työterveyshuollon piiriin kuulumattomille väestöryhmille tulee taata samantasoiset palvelut terveyskeskuksissa.

PIRKANMAAN VAALIPIIRI (07)

Maija Kajan, TamperegynekologiVihreät (sitoutumaton)

Kun naiset hymyilevät, koko kylä kukkii.

Tarvitaan täysremontti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisalueissa, rahoituksessa, tuottamisessa ja valvonnassa. Sosiaali- ja terveyspoliittisten päätösten vaikutukset on analysoitava tarkasti etukäteen. Painopiste on saatava ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen. Esimerkiksi naisten vaihdevuosien hyvä diagnostiikka ja hoito säästää merkittävästi lääke- ja tutkimuskuluja ja vähentää sairaslomia ja ennenaikaisia eläkkeitä.

Hanna Tainio, Tampere

asiantuntijaylilääkäriSDP

Terveydenhuollossa epätasa-arvo on lisääntynyt ja terveyserot kasvaneet. Osittain tämä johtuu monikanavaisesta rahoituksesta. Rahoitusta on yksinkertaistettava ja ohjattava pääosa peruskuntien kautta. Kunnat rahoittavat ja järjestävät palvelut, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut täydentävät niitä. Lääkäreille tulee taata työn vaativuutta vastaava palkka, vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä sekä ammattitaitonsa kehittämiseen. Eduskuntaan tarvitaan laajaa terveyspoliittista kokemusta ja osaamista.

Timo Taivalsalmi, Tampereyleislääketieteen erikoislääkäriKeskusta

Hyvä arki kirjoitetaan yhdessä.

Suomi on juuri nyt terveysasioissa suuren murroksen kynnyksellä. Uusi terveydenhuoltolaki sekä rahoitusjärjestelmien ja hoitopolkujen suunnittelu tarvitsevat myös meidän kliinistä potilastyötä tekevien lääkärien arkinäkemystä, samalla kun tuomme professiotamme mukaan perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon rajapintojen tasoitustyömaalle. Uskon, että lääkäreinä tuomme tervettä järkeä terveydenhuollon linjauksiin.

Olen myös huolissani syrjäytymisen riskeistä, ilmiön koskiessa kaikkia ikäryhmiä, työllisiä sekä työttömiä ja erityisesti mielenterveysongelmien viidakossa kipuilevia. Riskin ikeessä olevien arkea voidaan helpottaa niin perhe-, koulutus- kuin terveyspolitiikankin sektoreilla.

Koska perhe on yhteiskuntamme perusyksikkö, myös lapsiperheiden arkea tulee tukea ja helpottaa muun muassa päivähoidon eri vaihtoehtojen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kautta.

Koska tämä hyvän arjen resepti vaatii kirjoittuakseen monia kollegoita, olen valmis lähtemään työrukkaseksi lääkäriprofession arvopohja takataskussani. Määrätään siis lääkäri eduskuntaan!

KYMEN VAALIPIIRI (08)

Juha Rantalainen, Lappeenrantalääketieteellisten aineiden lehtoriKristillisdemokraatit

Hyvän elämän puolesta.

Vaaliteemani sisältää myös terveyspoliittiset tavoitteeni: Perusterveydenhuollon kehittäminen ja erityisesti ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen. Pitää käynnistää ja jatkaa vanhusneuvolatoimintaa yli 75-vuotiaille. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä pitää entisestään parantaa. Erikoissairaanhoitolaitosten kesken pitää työnjakoa muuttaa siten, että harvinaisemmat erikoisalat ja sairaudet keskitetään vain joihinkin sairaaloihin.

Pentti Tiusanen, Kotkakansanedustaja, kirurgian erikoislääkäri, osastonlääkäri

Vasemmistoliitto

Julkinen terveydenhoito on pelastettava, pörssiyhtiöt eivät kuulu terveydenhoitoon. Lääkärien tehtävä sitä, mihin heidät on koulutettu. Jatkokoulutuksesta on huolehdittava. Vaativat potilaat huomioitava työnjaossa, pois byrokratia. Ongelma on hallinto, joka vain visioi eikä huolehdi arjesta. Kelan korvausten poistaminen lääkärikäynneiltä ei ole potilaan etu. Rahoituksesta vastuu on valtiovallan, jonka osuus on liian pieni, noin 24 %. Terveydenhoitolaki uusiksi, kallein erityissairaanhoito valtiolle.

ETELÄ-SAVON VAALIPIIRI (09)

Rauni Berndt, Mikkeli

terveyskeskuslääkäri, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen

Vihreät

Terveydenhuollon rakenteet ovat alkaneet rapautua. Terveyserot ovat kasvaneet. On uudistettava monikanavainen, osaoptimointiin kannustava ja hyvätuloisia suosiva rahoitusjärjestelmä. Julkiselle vallalle on taas annettava mahdollisuus luoda tasa-arvoinen ja tehokas järjestelmä. Lääkkeettömiä hoitoja pitäisi tutkia ja käyttää enemmän, etenkin vanhustenhoidossa. On tuettava rakenteita, jotka kannustavat työmatka- ym. liikuntaan. Ympäristöä tulee vaalia: puhdas vesi, lähi- ja luomuruoka.

Seija Korhonen, MikkeliLT, erikoislääkäriKeskusta

Työllä tulosta, turvaa ja tulevaisuutta: Kannustusta yrittäjyyteen ja työhön; iloa ja joustoa työelämään. Tieto- ja kulkuväylät kuntoon. Kestävää kehitystä alueen rikkauksilla. Luomusta huomisen leipää ja lähiruokaa kaikille.

Elinikäistä oppimista ja elämäniloa: kasvun ja oppimisen rauhaa lapsille ja nuorille. Tukemisjärjestelmä luotava sellaiseksi, että jokainen syrjäytymisuhassa oleva on saatava elämänsyrjään kiinni. Sivistyksen voimaa kaikille.

Arvokasta arkea: kokonaisturvallinen ja laadukas elämä vauvasta vaariin. Hyvä hoito on jokaisen oikeus! Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä yksikanavaiseksi.

Pekka Peltonen, Savonlinnatyöterveyslääkäri

Vihreät

Vaaliteemoinani ovat Ympäristö, julkiset palvelut ja oikeudenmukaisuus. Terveyspolitiikkamme tulokset näyttävät perusterveydenhuollon osalta sikäli kehnoilta, että palveluiden saatavuus on kovin erilaisella tasolla maan eri osissa. Ns. postinumero ei saisi ratkaista minkälaista hoitoa ja huolenpitoa on tarjolla.

Työelämäkysymykset ansaitsevat enemmän huomiota. Seuraavaksi vaalikaudeksi voisi valita "työelämävaltuutetun", joka toimisi teemojen kokoajana ja keskustelun johtajana. Verotuksella olisi hyvä kannustaa työntekoon kiristämättä tavallisen palkansaajan progressiota.

Eläkeiän nostaminen ei ole vielä tarpeen, mutta keskustelu aiheesta jatkukoon tyyliin: Pitäisikö terveiden 63-68-vuotiaiden rahoittaa ainoana kansalaisryhmänä eläkejärjestelmän ns. kestävyysvaje jatkamalla esimerkiksi 68-vuotiaiksi työelämässä? Muitakin rahoitusvaihtoehtoja täytyy olla.

POHJOIS-SAVON VAALIPIIRI (10)

Sari Raassina, Kuopiokliininen opettaja, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri

Kokoomus

Kaikista pidetään huolta, ketään ei jätetä!

Hyvä terveyden- ja sairaanhoito ovat jokaisen suomalaisen perusoikeus. Lisää tekeviä käsiä, ennaltaehkäisyä ja varhaisdiagnostiikkaa, vähemmän hallintohimmeleitä.

VAASAN VAALIPIIRI (12)

Hanna Cygnel, Kokkolaerikoistuva lääkäriVihreät

Tavoitteenani on uudistaa terveydenhuollon rahoitusmalli yksikanavaiseksi nykyisen monikanavaisen mallin sijaan. Kuntien, valtion ja Kelan rahat pantaisiin mallissa yhteen pottiin. Näin muodostettaisiin hyvinvointipiirejä, jotka vastaisivat alueidensa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamisesta. Hyvinvointipiirejä voisi olla viidestä viiteentoista kappaletta. Malli vähentäisi byrokratiaa, asiakkaiden juoksuttamista luukulta toiselle, epätasa-arvoisuutta ja kokonaiskuluja.

Helinä Sipinen, Pietarsaariterveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäriPerussuomalaiset

Hyvin suunniteltu ja toteutettu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategia kaventaa terveyseroja ja tuottaa kustannussäästöjä. Julkisin varoin tuotetuilla ja ylläpidetyillä terveydenhuollon- ja peruspalveluilla turvataan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyminen.

LAPIN VAALIPIIRI (15)

Antti Liikkanen, RovaniemiylilääkäriSDP

Seuraava eduskunta päättää valtavista sisältö-, rakenne- ja rahoituskysymyksistä, jotka lääkärin ammatissa ovat arjen kauraa. Päätettävänä on terveydenhoitolain järjestelylainsäädäntö, jossa ratkaistaan julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan rakenne. Tätä seuraavat sosiaalihuolto- ja kuntalakiuudistukset, jotka kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin, mutta erityisesti näillä alueilla työskenteleviin. Kaikki muu eduskunnassa päätettävä on niin vähämerkityksellistä, että vaalitaiston alustavalla kokemuksella olen todella huolissani, että vain tämä "sälä" on median, ehdokkaiden ja äänestäjien hampaissa.

Kantani on, että sosiaali- ja terveysverkon on pysyttävä julkisen hallinnon osana (rakenne, rahoitus, tuotanto) ja siinä tarvittava yksityinen palvelutarjonta hankitaan siten, että julkisella tilaajalla (pääsääntöisesti kunta/kuntayhtymä) on "viimeinen sana" sisältöön ja kohdentamiseen: kenelle, mitä, millä hinnalla ja miten laatuvalvottuna - ja miten työntekijöiden työ- ja virkaehdot asetetaan. Kuntalaissa tulee edetä kohden Tanskan mallia (aikaisemmat yli 300 kuntaa, 21 sairaalaa, solmuiset tietojärjestelmät => 100 kuntaa, viisi sairaalaorganisaatiota, yksi tietojärjestelmä).

Mirja Remes, Kemijärvipsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, psykoterapeutti Vihreät

Olen kemijärveläinen psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Toimin sekä kunta- että yksityissektorilla. Työkokemusta on sairaaloista ja terveyskeskuksista, myös ylilääkärinä. Tavoitteitani ovat hallinnon ja tukijärjestelmän yksinkertaistaminen. Haluan myös kaikille riittävän perustulon, ilmaisen koulutuksen, puhtaan ympäristön sekä terveyspalvelut tasapuolisesti kaikkialle yhteisistä varoista, tarvittaessa yksityissektorin tuella.

Liisa Virtanen, Tornioterveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäriVihreät

Luontoa ei saa muuttaa pysyvästi, kun tämä sukupolvi tavoittelee taloudellista hyötyä. Ilmastolaki on saatava aikaan seuraavan eduskunnan aikana ja sen on oltava kunnianhimoinen päästöjen vähennyksissä. Ympäristötekniikka ja uusiutuva energia ovat tulevaisuuden työllistäjiä. Perustulo pitää saada kaikille täysi-ikäisille kansalaisille. Se yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja tekee työnteosta aina kannattavaa.

Peruskoulutukseen pitää taata riittävän hyvät resurssit. Terveystaloustieteessä on laskettu, että jokainen peruskoulutukseen sijoitettu euro tuo kaksi takaisin terveydenhuollossa.