Tasan 85 vuotta toiminut Kunnallislääkäriyhdistys sai tällä viikolla virallisesti uuden nimen: Suomen yleislääkärit - Allmänläkäre i Finland - General Practitioners in Finland ry. Samalla yhdistyksen säännöt uudistuivat ja Kunnallislääkärilehti tulee vuodenvaihteessa muuttamaan nimensä Yleislääkärilehdeksi.

- Kunnallislääkäri-nimitys kävi vuosien saatossa vanhahtavaksi. Se viittasi liiaksi toimipaikkaan ja virkalääkäriyteen, kolme vuotta yhdistyksen puheenjohtajuutta hoitanut Jari Mäkelä sanoo. Sanojensa tueksi hän kertoo, kuinka Kunnallislääkärilehden taannoisen 20-vuosijuhlan yhteydessä juhlapaikan vahtimestari ihmetteli, "kuinka meillä vielä voikin olla näin paljon kunnanlääkäreitä".

Nimi- ja sääntöuudistuksella yhdistys haluaa korostaa ajavansa kaikkien perusterveydenhuollossa toimivien lääkärien etua. Päämääränä on vahvistaa ensilinjan lääkärien identiteettiä ja kollegialisuutta. Yli 2 200-jäseniseen yhdistykseen kuuluu paitsi terveyskeskuslääkäreitä, myös yksityis- ja työterveyslääkäreitä. Sääntöuudistuksen myötä yhdistykseen otetaan nyt myös neljännen vuosikurssin päättäneitä opiskelijoita. Näin toivotaan nuorten kiinnostuvan yhä enemmän myös yleislääkäriydestä.

- Edustamme lääkärikuntaa, joka on ensikontakti potilaalle. Isoimmat hoitoa koskevat päätökset tehdään juuri yleislääkärin vastaanotolla. Siellä myös ratkeaa päästetäänkö joskus villiksikin ryöstäytyvä tutkimusrumba käyntiin. Kokenut ja ammattitaitoinen terveyskeskuslääkäri hoitaa yli 90 prosenttia vastaanotolleen tulevista potilaista ja vain pieni osa joudutaan lähettämään eteenpäin, Jari Mäkelä sanoo. Hän toimii itse yhdessä Suomen suurimmista terveyskeskuksista Vantaan Tikkurilassa.

- Sairaaloissa potilaan hoito on pirstaloitunut ja pirstaloituu edelleen, koska lääkärit erikoistuvat yhä suppea-alaisemmin. Tämän vuoksi niiden lääkärien merkitys, jotka kantavat kokonaisvaltaisen vastuun potilaista kasvaa, Jari Mäkelä sanoo ja puhuu painokkaasti yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkärien tärkeydestä ja alan jatkokoulutuksesta. Nykyisin virassa olevista terveyskeskuslääkäreistä runsaalla kolmanneksella on yleislääketieteen erikoislääkärin pätevyys. Pitkän tähtäimen tavoite on, että kaikki virkalääkärit olisivat yleislääketieteen erikoislääkäreitä.

Listautumismallilla työolojen hallintaan

Potilaiden tekemistä valituksista iso osa koskee saatua kohtelua. Ensilinjan lääkärille vuorovaikutustaidot ovatkin erittäin tärkeitä ja niiden kehittämiseen myös uudistettu yhdistys panostaa. Yhdistys järjestää sekä valtakunnallista että alueellista alan täydennyskoulutusta ja toimii tiiviissä yhteistyössä muun muassa Lääkäriliiton kanssa. Puhtaasti palkka-asioiden ja ammatillisen koulutuksen lisäksi yhdistys keskittyy työolojen kohentamiseen ja toimivuuteen perusterveydenhuollossa.

- Palkkaa pikemminkin hankalat työolot karkottavat lääkäreitä terveyskeskuksista. Yksi keino saada omat työolot hallintaan on listautumismalli. Norjassa on jo nelisen vuotta toteutettu menestyksekkäästi listautumista, jossa potilaalla on mahdollisuus valita kenen lääkärin potilaaksi haluaa. Ensi vuonna Pirkanmaalla on käynnistymässä tällainen listautumis-pilotti, jossa omahoitaja-omalääkäri ovat vankkana työparina, Jari Mäkelä sanoo, mutta myöntää, että järjestely vaatii myös aivan omaa virkaehtosopimusta.

- Aivan oma lukunsa ovat keikkalääkärit ja heidän huolehtimiseensa tarvitaan oma tahonsa. Vuokralääkäriys on koko ajan lisääntymässä ja osa heistä on työskennellyt pitempäänkin samassa terveyskeskuksessa. Esimerkiksi Mikkelissä neljä lääkäriä on jo pari vuotta ollut putkeen vuokralääkärinä. Tärkeämpää kuin työsuhteen laatu, on työhön sitoutuminen ja pitkäaikaisvastuun kantaminen, Jari Mäkelä sanoo.