Lääkäriliitto haluaa olla lähellä jäseniä kaikissa uravaiheissa.

Lääkäriliiton jäsenyysaste on poikkeuksellisen korkea. Yli 90 % työssäkäyvistä lääkäreistä kuuluu liittoon.

– Lääkärin ammatti eroaa kaikista muista ammateista, joten meillä ei ole kilpailijaa ammattiliittojen joukossa, toteaa liiton Jäsenpalvelut-toimialan johtaja Anu Mustakari.

– Meillä on kuitenkin sama suuri haaste kuin muillakin ammattiliitoilla. Yleisenä trendinä on ajattelu, että jokainen voi sopia itse omat sopimuksensa. Meidän täytyy pystyä avaamaan, mitä etua on ammattiliittoon kuulumisesta. Jäsenen täytyy kokea edut ja palvelut itselleen aidosti merkityksellisiksi.

Jäsenpalvelujen painopiste on ammattikunnan erityistarpeissa. Akava-yhteistyön kautta Lääkäriliitto on mukana mm. Member+ -palvelussa, joka tarjoaa laajan kirjon erilaisia vapaa-aikaan liittyviä etuja.

Paljon muutakin kuin tiukkaa edunvalvontaa

– Lääkäriliittoon kuuluminen on osa lääkäriyttä. Liitto ei ole pelkkä palkkaneuvottelujen kumppani vaan paljon muutakin, Mustakari painottaa.

– Olemme mukana lääkärin arjessa kaikissa uravaiheissa, opiskelijoista eläkeläisiin. Lääketieteen opiskelija on kollega opiskelun alusta lähtien. Varsinaiseksi jäseneksi kutsutaan neljännen opiskeluvuoden aikana, mutta jo ensimmäisenä vuonna käymme kertomassa opiskelijalle lääkäriyteen ja Lääkäriliittoon liittyvistä asioista.

– Liittona meidän täytyy huolehtia, että palvelemme kaikkia jäseniä, työskentelevätpä he julkisella tai yksityissektorilla, ja ovatpa he palkansaajia tai ammatinharjoittajia. Terveyskeskuksissa työskentelevillä on erilaisia tarpeita kuin sairaaloissa, yliopistoissa tai muualla työskentelevillä. On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on käytössämme jäsenten ajantasaiset yhteystiedot, sähköpostiosoite ja tieto työpaikasta. Jos tiedot puuttuvat jäsenrekisteristämme, emme voi suunnata palveluja tehokkaasti, Mustakari muistuttaa.

Jäsentyytyväisyyttä mitataan jatkuvasti

– Meillä on suuri jäsenkunta, ja on tärkeää tietää, mitä se kaipaa. Lääkäripaneelin avulla saamme tietoa jäsenten odotuksista ja mielipiteistä systemaattisesti kerran tai kaksi vuodessa.

Paneeli mittaa jäsenien tyytyväisyyttä liiton etuihin ja palveluihin. Siinä on aina mukana myös uusia kysymyksiä jostain lääkäreille ajankohtaisesta aiheesta.

Lääkäripaneeliin kutsutaan mukaan 3 000 jäsentä kerrallaan. Jokaisen kyselyn osallistujat valitaan satunnaisesti. Näin vastaajat edustavat lääkärikuntaa pienoiskoossa. Palveluja kehitetään paneelin tulosten pohjalta.

Jäsenten ideoita ja näkemyksiä kerätään verkkotyökalun avulla kohta myös Terveydenhuollon korjaussarja -hankkeessa. Sen tavoitteena on kirkastaa, mistä hyvä terveydenhuolto on tehty. Kaikilla jäsenillä on sen kautta mahdollisuus vaikuttaa terveydenhuollon tulevaisuuteen.

Sähköisiä palveluja ja kasvokkaisia kohtaamisia

Lääkäriliitto kehittää jatkuvasti sähköisiä palvelujaan. Näistä esimerkkejä ovat mm. suosittu Erikoisalani.fi-palvelu ja useat verkkokurssit. Jäsenien kohtaaminen myös kasvokkain on silti yhä tärkeää.

– Meillä on jäseniä Suomen joka kolkassa, ja on tärkeää, että saavutamme heidät kaikki. Digitaalisuus mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomat palvelut, Mustakari toteaa.

– Samaan aikaan liitto pitää tärkeänä myös jäsenten kohtaamista kasvokkain. Haluamme olla mukana entistä useammin erilaisissa tapahtumissa, ja olemmekin kehittämässä uutta kohtaamisen konseptia.