Lehti 36: Liitto toi­mii 36/1999 vsk 54 s. 4552

AKAVA-JS vaatii: Julkiselle sektorille vähintään sama ansiokehitys kuin muillekin sopimusaloille

Julkisen sektorin akavalaisia työntekijöitä edustava neuvottelujärjestö AKAVA-JS vaatii palkkarahojen varaamista täysimääräisenä ensi vuoden talousarvioihin. Julkistyönantajan tulee varautua paitsi tuleviin palkankorotuksiin myös korjaamaan aiempien vuosien vajetta henkilöstömenoissa.

- AKAVA-JS ei tule hyväksymään säästösopimuksia eikä muita julkisen sektorin ansiotasoa rapauttavia henkilöstömenosäästöjä, uudelleen kaksivuotiskaudelle neuvottelujärjestön johtoon valittu puheenjohtaja Erkki Kangasniemi muistutti.

Mika Vehkasaari

Vuonna 1994 perustettu AKAVA-JS vastaa reilun 200 000 valtion, kuntien ja seurakuntien akavalaisen neuvottelu- ja sopimustoiminnasta. Neuvottelujärjestön vuosikokouksessa haettiin linjaa tulevalle liittokohtaiselle neuvottelukierrokselle.

-AKAVA-JS edellyttää julkiselle sektorille vähintään vastaavantasoista ansiokehitystä kuin muillakin sopimusaloilla, puheenjohtaja Kangasniemi totesi.

Säästöt ja henkilöstömenoleikkaukset on torjuttava, ja hoidettava palkkabudjetit kuntoon. Luottamusmiesten asemaa on kohennettava ja myös edistettävä työssä jaksamista, AKAVA-JS:n vuosikokouksessa vaadittiin.

VASTUULLISELLE SOPIMUSLINJALLE HAETTAVA TUKEA

AKAVA-JS:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi esitti AKAVA:n liittokokouksessa, että vastuulliselle ja kansantalouden tasaisen kasvun mahdollistavalle sopimuslinjalle löytyisi tupon kaatumisesta huolimatta laajaa kannatusta. Työmarkkinoilla tulisi tosissaan pyrkiä ratkaisuun, joka turvaisi suotuisan talouskehityksen jatkumisen.

-Esimerkiksi Metalliliiton puheenjohtajan kannanotot osoittavat vastuullista suhtautumista tuleviin palkkaneuvotteluihin. Väärillä sopimusratkaisuilla voi olla kauaskantoiset seuraukset nyt, sillä olemme vasta ensimmäistä kertaa ryhtymässä neuvotteluihin emu-oloissa. Myös mahdolliset veroratkaisut joudutaan miettimään tarkoin, jottei kuntien ja valtion palkanmaksukykyä liiaksi vaaranneta.

Hän muisteli, että edelliseltä liittokohtaiselta kierrokselta 94-95 jäi monille ikäviä muistoja.

-Korotustaso oli eräillä aloilla lopulta jopa kolminkertainen julkisen sektoriin nähden. Julkinen työnantaja tarjosi kireään taloustilanteeseen vedoten selvästi huonompia ratkaisuja kuin muille palkansaajille. Tulos saatiin edes jotenkin siedettäväksi esimerkiksi opetusalalla lopulta vasta viime hetkille viedyn työtaistelu-uhkan avulla.

Hänen mielestään puhe pelkästään eri alojen palkanmaksukyvystä ja tuottavuudesta vie keskustelun jälleen metsään.

-Esimerkiksi valtiolla ei suuren velkamäärän vuoksi olisi palkankorotusvaraa vuosikymmeniin. Teollisuuden piirissä ei pitäisi unohtaa sitä, että nykyistä kasvua ja menestystä on rakennettu yhteisin uhrauksin ja ponnistuksin, joissa toimivien julkisten palvelujen osuus on ollut keskeinen. Niinpä myös kasvun hedelmiä tulee jakaa tasaisesti julkisen sektorin henkilöstöä unohtamatta, huomautti Kangasniemi.

VERONALENNUKSET VOITAVA TEHDÄ KESKEN VUODEN

AKAVA:n puheenjohtaja Risto Piekka totesi keskusjärjestön liittokokouksessa, että AKAVA pitää tiukasti kiinni viime kesän edustajakokouksessaan päättämistään veropoliittisista tavoitteista.

-Ajamme edelleenkin useamman vuoden kattavaa suunnitelmallista palkansaajien veronalennusohjelmaa, joka koskee kaikkia tulotasoja.

Hänen mukaansa palkansaajien verotus on Suomessa sellaisella tasolla, että se ylläpitää työttömyyttä ja toimii työnteon kannustavuutta vastaan.

-Verotuksen korjaamistoimet ovat välttämättömiä. Jos niihin ei ryhdytä, Suomi asettautuu Emu-maiden verotukselliseksi takapajulaksi.

Piekka totesi, että puhtaalla liittokierroksella ei ole perusteltua suunnata veronkevennyksiä millekään erityisille palkkatasoille.

Lue myös

-Veroratkaisut tulee mielestämme mitoittaa siten, että riippumatta tulotasosta käteen jäävä palkka nousee samalla prosentilla. Työmarkkinaratkaisujen sisällön ollessa auki Lipposen hallituksen linja pidättäytyä veronalennuslupauksista on kansantaloudellisin perustein ymmärrettävissä. Palkkaratkaisujen jälkeen on tilanne toinen. Tulevana vuonna on voitava toteuttaa veronalennukset kesken vuotta. Reunaehtona veronalennuksille asetamme kuitenkin julkisten ydinpalveluiden turvaamisen.

Piekka muistutti, että AKAVA:n pitemmän aikavälin veropoliittinen tavoitteisto on myös ennallaan: Suomen tulee päästä EMU-maiden keskimääräiselle verotasolle.

-On kunniatonta kilpailla palkintosijoista verotuksen kireydessä.

Palkansaajien tuloverotuksen ero Emu-maiden keskiarvoon on noin 5 prosenttiyksikköä.

- Siksi tulevien työmarkkinaratkaisujen ja valtiovallan toimenpiteiden tulisi olla yhdensuuntaisia eli sellaisia, että ne mahdollistaisivat johdonmukaiset ratkaisut palkansaajien verotuksen alentamiseksi. Jos näin ei tapahdu, Suomi menettää kansantaloudelliset kilpailuasetelmansa, sanoi Piekka.

Hän kommentoi liittokokouksessa myös tulevia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluita.

- Pidän tärkeänä, että tulevalla liittokierroksella koulutetut henkilöstöryhmät pärjäävät palkkauksellisesti ja myös mahdollisissa veroratkaisuissa. Koulutettujen pärjääminen on kansakunnan etu, koska Suomi voi menestyä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa vain osaamisellaan ja tuloksen tekemisellään.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030