Akavalaisille yrittäjäkassa Lääkäriliitolta tukea liittymiseen
Akavalaisten ja eräiden muiden ammattiliittojen aloitteesta perustettu Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT on aloittanut toimintansa. Lääkäriliitto katsoo tämän tarjoavan varteenotettavan mahdollisuuden yksityislääkäreille huolehtia työttömyysturvastaan. Liitto on päättänyt subventoida yrittäjäkassan jäsenmaksua 250 markalla vuonna 1995.
AYT:n perustamista on valmistellut Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa, mutta hankkeen taustalla ovat useat muutkin Akavaan ja STTK:hon kuuluvat liitot, mm. Lääkäriliitto. Tavoitteena on parantaa aiemmin kokonaan työttömyysturvan ulkopuolella olleiden yrittäjäjäsenten asemaa. Päätoimisten ammatinharjoittajien kuuluminen palkansaajakassaan ei lain mukaan ole mahdollista eikä jäsenpohja olisi riittänyt oman yrittäjäkassan perustamiseen yksinomaan lääkäreitä varten.
Henkilökohtainen liittyminen
Kassan jäsenyydestä kiinnostuneiden yrittäjien ja ammatinharjoittajien tulee itse liittyä AYT:n jäseniksi. Lääkäriliitto ei voi ryhmävakuuttaa yrittäjäjäseniään palkansaajien tapaan, vaan kunkin yksityislääkärin on itse päätettävä, ottaako hän vapaaehtoisen työttömyysvakuutuksen vai ei.
Yrittäjän on myös itse määriteltävä se työtulo, joka on työttömyysvakuutuksen pohjana. Enimmäismäärä on yrittäjän eläkevakuutuksen pohjana oleva työtulo. Yrittäjäkassan jäsenmaksu on 2- 3 % valitusta työttömyysturvatasosta ja se on henkilöverotuksessa vähennyskelpoinen. Osan siitä kattaa lisäksi Lääkäriliiton maksama subventio, joka vastaa Lääkärien työttömyyskassan jäsenmaksua eli se on 250 mk vuonna 1995.
Kuka on yrittäjä
Yrittäjäksi työttömyysturvan suhteen katsotaan:
- ammatin tai elinkeinon harjoittaja
- avoimen yhtiön yhtiömies
- kommandiittiyhtiön vastuun-alainen yhtiömies
- osakeyhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osuuskunnassa työskentelevä henkilö, jos hän, hänen perheensä tai he yhdessä omistavat yhtiöstä vähintään puolet.
- osakeyhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osuuskunnassa johtavassa asemassa toimiva henkilö, jos hän itse omistaa vähintään 15 % tai yhdessä perheensä kanssa vähintään 30 % yhtiön osakkeista.
Kahteen kassaan kuuluminen ei ole mahdollista. Näin ollen virassa tai toimessa oleva lääkäri, joka kuuluu Lääkärien työttömyyskassaan, ei voi ottaa työttömyysvakuutusta sivutoimisen yksityispraktiikan osalta.
Milloin oikeus päivärahaan
Työttömyysturvan tarkoituksena ei ole kompensoida yrityistoiminnan riskejä. Niinpä yrittäjä voi saada päivärahaa vasta, kun hän on todistettavasti lopettanut yritystoiminsa tai se on ollut neljä kuukautta keskeytyksissä.
Ehtona päivärahan saamiselle on, että henkilö on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltävän neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Yrittäjän edellytetään lisäksi olleen kassan jäsenenä vähintään 24 kuukauden ajan ennen työttömyyden alkamista.
Päivärahan suuruus
Yrittäjän ansiopäiväraha muodostuu täyden peruspäivärahan suuruisesta perusosasta (nykyisin 116 mk/pvä) siihen mahdollisesti tulevine lapsikorotuksineen (24-44 mk/pvä) sekä ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 42 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausiansio on yli 10 440 mk, on ansio-osa tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 %. Ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa yrittäjälle enintään 500 päivältä neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana.
Työttömäksi jääneellä yrittäjällä on oikeus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ansiotukeen. Jos hän työttömänä ollessaan aloittaa vähäisen yritystoiminnan tai osa-aikatyön, hänelle maksetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa.
Päivärahan kustannukset
Valtio maksaa yrittäjäkassan kustannuksista ainoastaan peruspäivärahaa vastaavan osuuden, jolloin ansiosidonnainen osuus päivärahasta jää kokonaan jäsenmaksuilla katettavaksi. Tästä syystä yrittäjien työttömyysvakuutusten maksut nousevat huomattavasti palkansaajien työttömyyskassajäsenmaksuja korkeammaksi.
Lisätietoja
Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT, Ratavartijankatu 2, 3. krs., 00520 Helsinki puh: 90-1590 213, 90-1462 793, fax: 90-2787 634
