Akavan hallituksen EU-kannanotto 14.6.1994

Suomen EU-ratkaisulla on kauaskantoiset vaikutukset maamme tulevaisuuteen. Vaikutukset ovat luonteeltaan ennen kaikkea taloudellisia ja liittyvät Suomen menestymismahdollisuuksiin.

Yhdentymiskehityksen keskeisin voima on talouspoliittinen. Myönteisen talouskehityksen aikaansaaminen ja ylläpitäminen on välttämätöntä. Vain toimiva kansantalous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon ja kehittämisen, korkeatasoisen koulutuksen sekä sosiaaliturvan säilymisen.

EU-jäsenyys antaa entistä suurempia mahdollisuuksia jäsenvaltioiden koulutetuille henkilöstöryhmille. Suomalaisten koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet Euroopassa helpottuisivat EU:n jäsenenä enemmän kuin Suomen jättäytyessä kattavuudeltaan pienenevän ETAsopimuksen varaan. Suomella olisi EU:n jäsenenä myös täysipainoiset mahdollisuudet vaikuttaa koulutusohjelmien sisältöön ja yleensäkin koulutuspolitiikkaan.

Jäsenyys antaa Suomelle oikeuden ja mahdollisuuden osallistua täysivaltaisena Euroopan tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon. Tätä ETA-sopimus ei mahdollista, vaan jättää Suomen seurailijan asemaan.

EU-jäsenyys ei ole ongelmaton eikä sinänsä ratkaise Suomen ongelmia. Kansallinen päätöksenteko on ratkaisevaa myös EU:n jäsenenä. Jos EU:hun liitytään, on huolehdittava siitä, että suomalainen työvoima pysyy kilpailukykyisenä ja että palkansaajan verotuskohtelu saatetaan vastaamaan muuta eurooppalaista tasoa. Jäsenyyteen liittyvistä ongelmista huolimatta EU-jäsenyys on kokonaisuutena parempi vaihtoehto kuin sen ulkopuolelle jääminen.

EU-jäsenyyteen liittyvät kansalliset ratkaisut on tehtävä kaikkia väestöryhmiä tasapuolisesti kohdellen. Tämän näkökulman tulee olla ohjenuorana kun valtion vuoden 1995 talousarviosta päätetään. Tällöin pitää luoda edellytyksiä selviämiselle tulevaisuudessa mm. huolehtimalla siitä, että koulutus ja tutkimus ovat korkealla tasolla ja kilpailukykyisiä.

Suomen EU-ratkaisulla on kauaskantoiset vaikutukset maamme tulevaisuuteen. Vaikutukset ovat luonteeltaan ennen kaikkea taloudellisia ja liittyvät Suomen menestymismahdollisuuksiin.

Yhdentymiskehityksen keskeisin voima on talouspoliittinen. Myönteisen talouskehityksen aikaansaaminen ja ylläpitäminen on välttämätöntä. Vain toimiva kansantalous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon ja kehittämisen, korkeatasoisen koulutuksen sekä sosiaaliturvan säilymisen.

EU-jäsenyys antaa entistä suurempia mahdollisuuksia jäsenvaltioiden koulutetuille henkilöstöryhmille. Suomalaisten koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet Euroopassa helpottuisivat EU:n jäsenenä enemmän kuin Suomen jättäytyessä kattavuudeltaan pienenevän ETA-sopimuksen varaan. Suomella olisi EU:n jäsenenä myös täysipainoiset mahdollisuudet vaikuttaa koulutusohjelmien sisältöön ja yleensäkin koulutuspolitiikkaan.

Jäsenyys antaa Suomelle oikeuden ja mahdollisuuden osallistua täysivaltaisena Euroopan tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon. Tätä ETA-sopimus ei mahdollista, vaan jättää Suomen seurailijan asemaan.

EU-jäsenyys ei ole ongelmaton eikä sinänsä ratkaise Suomen ongelmia. Kansallinen päätöksenteko on ratkaisevaa myös EU:n jäsenenä. Jos EU:hun liitytään, on huolehdittava siitä, että suomalainen työvoima pysyy kilpailukykyisenä ja että palkansaajan verotuskohtelu saatetaan vastaamaan muuta eurooppalaista tasoa. Jäsenyyteen liittyvistä ongelmista huolimatta EU-jäsenyys on kokonaisuutena parempi vaihtoehto kuin sen ulkopuolelle jääminen.

EU-jäsenyyteen liittyvät kansalliset ratkaisut on tehtävä kaikkia väestöryhmiä tasapuolisesti kohdellen. Tämän näkökulman tulee olla ohjenuorana kun valtion vuoden 1995 talousarviosta päätetään. Tällöin pitää luoda edellytyksiä selviämiselle tulevaisuudessa mm. huolehtimalla siitä, että koulutus ja tutkimus ovat korkealla tasolla ja kilpailukykyisiä.