- Akava asetti viime syksynä tavoitteeksi sellaisen palkankorotusten ja veronalennusten yhdistelmän, joka johtaa nettoansioiden tasasuhtaiseen prosentuaaliseen korotukseen kaikissa tuloluokissa. Minulla ei ole syytä epäillä, etteikö akavalaisten tavoitteiden asettelu lähtisi tältä pohjalta mahdollisissa tulevissakin neuvotteluissa, puhui puheenjohtaja Risto Piekka Akavan liittokokouksessa toukokuun lopulla.

Hallitus aikoo tehdä ensi vuoden veropäätöksiä jo elokuun budjettiriihessä. Nämä vuosia 2002-2003 koskevat veromuutokset vaikuttavat keskeisesti siihen, millaiseksi palkansaajien ostovoimakehitys muodostuu näinä vuosina.

- Mielestäni on selvää, että vuosittaisten veronkevennysten on koskettava kaikkia tuloluokkia, kuten hallitusohjelmassakin todetaan. Myös tuloveroasteikon inflaatiotarkistukset tulee toteuttaa vuosittain. Kunnille tulee kompensoida veronkevennysten aiheuttamat verotulojen menetykset. Työn tekemisen kannustavuuden lisäämiseksi tulisi myös edelleen kehittää verotuksen, tulonsiirtojen ja julkisten palvelumaksujen yhteensopivuutta. Veronalennukset on mielestäni ensisijaisesti kohdistettava palkansaajille, sanoi Piekka.

Hallitusohjelmassa on ansiotulojen ja välillisten työvoimakustannusten verotuksen kevennykset mitoitettu 10-11 miljardiksi markaksi, mistä vielä valtaosa eli noin 9 miljardia on toteuttamatta.

- Palkansaajien veronalennusohjelmasta tulisi sopia pikaisesti ja toteuttaa sitovasti hallitusohjelman lupaukset.

TYYTYMÄTTÖMYYS KASVAA

Piekan mielestä tupon edellytyksiä pitää selvittää, mutta hän näkee tupon edessä vielä monta ratkaisematonta asiaa. Yksi esimerkki akavalaisista alakohtaisista ongelmista on julkisen sektorin piittaamattomuus koulutettujen henkilöstöryhmien palkkauksesta.

Akavan liittokokouksessa puheenvuoron pitänyt Lääkäriliiton varapuheenjohtaja Kari Pylkkänen kertoi, että lääkärikunnan on helppo yhtyä Piekan esittämiin linjauksiin.

- Julkisen terveydenhuollon piirissä työskentelevien lääkärien tyytymättömyys työoloihinsa ja palkkaukseen on yhä syvenevää. Meillä on hyvin vakavia alakohtaisia ongelmia, jotka eivät voi olla heijastumatta seuraavalle neuvottelukierrokselle. Edellytämme niiden ratkaisua tulevalla kierroksella, totesi Pylkkänen. Hän kertoi, että lääkärit eivät ole perinteisesti valittaneet työuupumusta.

- Tämä asia on nyt muuttumassa. Tuoreen Lääkäriliiton tekemän selvityksen mukaan on havaittavissa lisääntyvää halukkuutta hakeutua pois julkisen sektorin perustehtävistä.

YLIMÄÄRÄINEN TASOKOROTUS

Akava kantaa huolta erityisesti siitä, että julkinen sektori pystyy jatkossakin pitämään palveluksessaan riittävän määrän vastuullisia ja kansalaisten kannalta välttämättömiä tehtäviä hoitavia asiantuntijoita kilpailukykyisellä palkkatasolla.

- Pidän suurena poliittisena haasteena julkisen sektorin palkkapolitiikan uudistamista. Poliitikkojen on kannettava osaltaan vastuu, että palkat ja henkilöstöpolitiikka ovat kilpailukykyisiä yksityisen sektorin kanssa ja myös kansainvälisesti, vaati Piekka.

Hän esitti, että työmarkkinaratkaisujen täydennykseksi keskeiset hyvinvointiyhteiskunnan toteuttamiseen vaikuttavat henkilöstöryhmät saavat ylimääräisen tasokorotuksen.

- Jo nyt osaavaa väkeä virtaa joukolla yksityisaloille, koska palkka ja työskentelyolot ovat säästöjen jäljiltä kehnot. Julkisen sektorin houkuttelevuus on karissut, millä on katastrofaaliset seuraukset lähivuosina. Nuoria koulutettuja työntekijöitä eivät kuntien ja valtion työpaikat kiinnosta. Pula pätevistä opettajista ja lääkäreistä sekä muista koulutetuista osaajista tulee pahenemaan nopeasti, totesi puolestaan Akava-JS:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi.