Akavan puheenjohtaja Risto Piekka: Eläkepalkan laskentakiistaan saatiin tarvittava lisäaika
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat päässeet sopuun eläke- ja työttömyysturvan uudistuksista, jotka tulevat voimaan vuonna 2005. Suurimmassa kiista-asiassa eli eläkepalkan laskentamallissa otettiin kuitenkin jatkoaika. Ratkaisu koskee vain yksityistä sektoria, julkisen alan eläkkeet neuvotellaan erikseen. Muutokset eivät myöskään koske vanhuuseläkkeellä olevia tai ennen lakien voimaantuloa ansaittuja eläkeoikeuksia.
Akavan hallitus hyväksyi yksimielisesti neuvottelutuloksen työeläke- ja työttömyysturvauudistuksista ja korostaa samalla, että jatkoneuvotteluissa koulutus on huomioitava eläkeratkaisuissa.
- Eläkepalkan laskusääntö on aidosti auki. Saimme lisäaikaa selvittää rauhassa uuden laskentamallin, joka ottaa huomioon myös korkeasti koulutettujen työurat kaikilla sektoreilla. Nyt meillä on aikaa selvittää eri vaihtoehdot ja löytää paras mahdollinen yhteisesti sovittu malli, kommentoi Akavan puheenjohtaja Risto Piekka.
- On hyvä, että neuvottelutulos koskee pelkästään yksityistä sektoria ja julkisen alan eläkkeet neuvotellaan erikseen. Myönteiseksi asiaksi voi laskea sen, että opiskeluajalta voi kartuttaa eläkettä vuodesta 2005 alkaen, Piekka totesi.
EI RATKAISUA ELÄKEPALKAN LASKUSÄÄNNÖSTÄ
Osapuolet jatkavat neuvotteluita eläkepalkan laskennasta ensi kevään loppuun asti. Jos tässä ajassa ei päästä sopuun, vuoden 2005 alusta lasketaan eläkkeet aina vuoden 2010 loppuun saakka kahdella mallilla eli sekä nykytapaan kunkin työsuhteen 10 viimeisen vuoden perusteella että uudella koko työhistoriaan perustuvalla laskentamallilla. Eläke myönnetään sen vaihtoehdon mukaan laskettuna, joka on eläkkeensaajan kannalta edullisempi.
Uudesta eläkepalkan laskentasäännöstä sovitaan viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä. Uutta eläkepalkan laskusääntöä aletaan soveltaa viimeistään vuoden 2011 alusta lukien.
VANHUUSELÄKKELLE JOUSTAVASTI
Vanhuuseläkkeen karttuman ikäalue laajennetaan siten, että eläkettä alkaa karttua 18-vuotiaana 68 ikävuoteen saakka. Työeläkevakuutus ei koske ennen 18 vuoden ikää tai 68 vuoden iän jälkeen tehtyä työtä, josta siten ei kartu eläkettä eikä peritä työeläkemaksua.
Vanhuuseläkkeelle esitetään siirryttäväksi joustavasti 62-68-vuotiaana. 63 vuoden iästä myönnetään ansaitun eläkkeen suuruinen vanhuuseläke. Ikävälillä 62-63 on mahdollista siirtyä varhennetulle vanhuuseläkkeelle, johon tehdään varhennusvähennys.
Eläkkeen karttuma paranisi 63-vuotiaana 4,5 prosenttiin, millä houkutellaan jatkamaan työelämässä pidempään.
Maan hallitukselle esitetään, että hallitus laatii esityksen eläkkeiden kertymisestä palkattomilla jaksoilla eli esimerkiksi vanhempainrahakaudella sekä kotihoidon tukikaudella. Suuntaviivoina voisi olla, että eläkettä kertyisi päivärahan tai muun etuuden mukaisesti, jos eläkettä ei muutoin kerry. Lisäksi ehdotetaan, että opiskeluajalta kertyy eläkettä loppututkinnon suorittaneille.
OSA-AIKAELÄKKEESEEN HEIKENNYKSIÄ
Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee esityksen mukaan takaisin 58 vuoteen ja eläkemallin houkuttavuutta laimennetaan heikentämällä eläkkeen etuuksia. Jo osa-aikaeläkkeellä olevien etuihin ei puututa. Vuonna 1946 tai sitä ennen syntyneet pääsevät osa-aikaeläkkeelle nykyisin ehdoin.
Työttömyyseläke lakkaa pitkän siirtymäkauden jälkeen. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneillä työttömyyseläkkeen korvaa oikeus saada edellytysten täyttyessä työttömyyspäivärahaa sen kuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Lisäpäivärahaoikeuden alaikäraja nousee samassa yhteydessä 57 vuodesta 59 vuoteen. Työttömyysturvan määräytymissääntöä muutetaan niiden osalta, jotka todennäköisesti häviäisivät työttömyyseläkkeen muuttuessa työttömyyspäivärahaksi.
Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut saavat korotuksen työttömyysturvan alkuun 130 päivän ajaksi, kun eroraha siirretään osaksi työttömyysturvaa edellyttäen, että heillä on työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Korotuksen tekninen toteutus sovitaan erikseen. Erorahan aikuiskoulutuslisä korvataan niin ikään maksamalla työvoimakoulutuksen koulutustukeen ja työttömien koulutuspäivärahaan erillistä lisää.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudelleen ansaitsemisessa tärkeät nollausehto ja paluuehto lyhenevät 8 kuukauteen. Sen sijaan ensi kertaa työelämään tulevien työssäoloehto säilyy nykyisessä 10 kuukaudessa. Aika, jona työssäoloehtoa voi kerryttää, pitenee nykyisestä 24 kuukaudesta 28 kuukauteen. Yhdistelmätuella tehty työaika kartuttaa työssäoloehtoa aiempaa paremmin, puolet tukikaudesta luettaisiin jatkossa hyväksi työssäoloehtoon.
Vaikutukset yrittäjien työttömyysturvaan toteutetaan erillisen valmistelun kautta.
