Andrologian erityispätevyys perustettu

Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 27.9.2001 perustaa andrologian erityispätevyyden.

Miestentautien perustieto, diagnostiikka ja hoito ovat kehittyneet huomattavasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Seuraava edistysaskel on miehen hormonaalisen ehkäisyn tuleminen markkinoille. Tapahtuneen kehityksen takia on ryhdytty pohtimaan, kenelle miehen hoito oikein kuuluu.

Andrologian erityispätevyyden ohjelman ovat valmistelleet Suomen Andrologiyhdistyksen, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen edustajat. Työryhmään ovat kuuluneet Mirja Ruutu, Teuvo Tammela, Anna-Kaisa Pere, Ilpo Huhtaniemi, Outi Hovatta, Juha Tapanainen ja Pasi Pöllänen.

Miestentaudit ovat laaja lääketieteen alue, joka on hajaantunut lukuisille eri erikoisaloille. Urologit hoitavat andrologiset kirurgiset sairaudet, gynekologit miehestä johtuvaa lapsettomuutta, sisätautilääkärit aikuiset hypogonadismipotilaat, lastenlääkärit poikien murrosiän hormoniongelmat, lastenkirurgit kryptorkismin, onkologit kivessyövän jne. Kullakin erikoisalalla andrologiset kysymykset muodostavat vain pienen marginaalisen sivualueen, vaikka kokonaisuutena andrologian profiili lääketieteessä on selkeä.

Miestentautien perustieto, diagnostiikka ja hoito ovat kehittyneet huomattavasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Tuona aikana ovat yleiseen käyttöön tulleet mm. inseminaatiot, koeputkihedelmöitykset, mikroinjektiohedelmöitykset, spermapankit, miehen hedelmättömyyden hormonihoidot, ikääntyvän miehen hormonikorvaushoito, lääkkeelliset impotenssinhoidot ym. Miehen hormonaalisen ehkäisyn tuleminen markkinoille on ovella. Kuitenkaan minkäänlaista järjestelmällistä koulutusta miestentaudeista ei ole saatavissa. Tämän vuoksi Suomen andrologi-, urologi- ja gynekologiyhdistykset ovat yhteistyössä päättäneet muodostaa andrologian erityispätevyyden.

Kenelle miehen ehkäisyn hoitaminen kuuluu?

Suomessa on virinnyt aika ajoin jo 20 vuoden ajan keskustelua andrologian eli miestentautien aseman virallistamisesta lääketieteen kentässä. Keskustelua on vaikeuttanut andrologisten sairauksien hoidon pirstaloituminen useille erikoisaloille. Andrologista kirurgiaa (esim. eturauhastoimenpiteet, penisproteesit, vasektomiat ja vasektomioiden purkutoimenpiteet, kivesten poistot) hoitavat urologit ja lastenurologit (esim. piilokivesten laskeuttamistoimenpiteet, ympärileikkaukset), viivästyneeseen tai ennenaikaiseen murrosikään liittyvät hormonitoiminnan häiriöt kuuluvat lastenendokrinologeille, gynekologit (lisääntymisen endokrinologit) diagnosoivat ja hoitavat miehestä johtuvaa lapsettomuutta, andrologisten syöpien (esim. kives- ja eturauhassyöpien) lääke- ja sädehoito on syöpälääkärien työkenttää, sisätautilääkärit hoitavat aikuisiän kivesten vajaatoimintaa ja ihotautilääkäreille kuuluu historiallisista syistä johtuen miesten sukupuolitautien hoito.

Andrologian viime aikainen kehitys on nostanut alan profiilia ja tuonut esille kysymyksiä siitä, kenelle miehen hoito oikein kuuluu. Viagran ja muiden tablettimuotoisten potenssilääkkeiden markkinoille tulo on hajottanut impotenssin hoidon kaikille lääkäreille. Ikääntyvän miehen mieshormonipuutoksen hormonikorvaushoito sopii luontevasti sisätautilääkäreille, urologeille ja toisaalta gynekologeille, jotka usein naisen hormonikorvaushoitoa kirjoittaessaan joutuvat ottamaan kantaa myös miehen hiipuneeseen fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen suorituskykyyn ja joilla on vankka kokemus hormonikorvaushoitojen alalta. Gynekologit, joiden luokse parit hakeutuvat harkitessaan sterilisaatiota, ovat alkaneet tehdä myös miehen sterilisaatioita eli vasektomioita tarjotakseen pareille sterilisaatioihin liittyvän täyden palvelun yhdestä pisteestä käsin.

Kun miehen hormonaalinen ehkäisy aikanaan, hinnaltaan yleiseen käyttöön soveltuvien valmisteiden tullessa markkinoille yleistyy, herää jälleen kysymyksiä siitä, kenelle miehen hormonaalisen ehkäisyn kirjoittaminen kuuluu. Ryhtyykö naistenlääkäri, jolle ehkäisy luonnollisesti kuuluu, hoitamaan miestä tälläkin sektorilla? Ryhtyykö urologi-kirurgi, joka ei yleensä tähän saakka ole juuri hormoneista ollut kiinnostunut, kirjoittamaan hormonireseptejä? Kiinnostuuko sisätautiendokrinologi raskauden ehkäisystä?

Kaikkea andrologiaa ei tarvitse keskittää

Tarve andrologian kliinisen toiminnan laadunvalvonnalle on kentän hajanaisuuden vuoksi ilmeinen. Riittävä koulutus on taattava kaikilla andrologian sektoreilla. Laadunvalvonnan periaatteiden mukaisesti ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista keskittää kaikkea andrologiaa yksiin käsiin. Tärkeintä on, että se mitä tehdään, tehdään hyvin. Urologin kouluttaminen lapsettomuushoitoihin ei välttämättä johda - ainakaan alkuvaiheessa - parhaisiin hoitotuloksiin. Yhtä lailla gynekologin koulutuksen laajentaminen myös andrologiseen kirurgiaan saattaisi lisätä hoitotulosten vaihtelevuutta. Toisaalta, yhteisen koulutuksen organisointi ja ehkä jopa yhteisten koulutuksellisten tavoitteiden asettaminen kaikille andrologian alalla toimiville saattaisi parhaiten pitkällä tähtäyksellä edistää andrologisen kliinisen toiminnan laadunvalvontaa.

Euroopan andrologiakatemian vaatimukset otettu huomioon

Erityispätevyys toteutetaan Suomen Lääkäriliiton erityispätevyyttä koskevien säädösten mukaan. Lisäksi koulutusrungossa on pyritty ottamaan huomioon Euroopan andrologiakatemian koulutuskeskusten vaatimukset. Koulutus sisältää 2 vuotta kliinistä palvelua sekä 40 tuntia teoreettista koulutusta. Koulutus on kerättävä 8 vuoden kuluessa. Jo nyt pelkästään Suomen Andrologiyhdistys järjestää teoreettista koulutusta kyseiset 40 tuntia 8 vuoden kuluessa. Lisäksi käypää teoreettista koulutusta järjestävät yliopistot, Urologiyhdistys, Gynekologiyhdistys ja Endokrinologiyhdistys.

Tällä hetkellä kliinisen andrologian koulutusta voi saada Euroopan Andrologiakatemian 12 koulutuskeskuksessa Brysselissä, Firenzessa, Ghentissä, Giessenissä, Kööpenhaminassa, Leipzigissä, Lodzissa, Marburgissa, Münsterissa, Roomassa, Rotterdamissa ja Tukholmassa. Euroopan Andrologiakatemian vaatimukset koulutukselta, kouluttajilta ja koulutuskeskuksilta on määritelty EAA:n yleiskokouksessa 1994. Lisäksi EU:ssa on käsittelyssä koko unionin lisääntymislääketieteen suppea spesialiteetti gynekologeille. Tämä korvaa toteutuessaan vuodenvaihteessa poistuneen gynekologisen endokrinologian suppean erikoisalan ja sisältää sekä naisen että miehen lisääntymisen endokrinologian. Nyt siis olemme saaneet kansallisen erityispätevyyden miestentautien alalla toimiville urologeille ja gynekologeille sekä niille muiden erikoisalojen edustajille, jotka voivat osoittaa pitkäaikaisen ja riittävän monipuolisen toimintansa kliinisen andrologian alalla. Tämä toteutetaan mahdollisimman pitkälle muihin eurooppalaisiin andrologian koulutusjärjestelmiin sopeutettuna.

Pätevöitymisohjelman rakenne

Tavoitteet ja pohjakoulutus

Andrologian erityispätevyyteen tähtäävän ohjelman tavoitteena on antaa urologian tai naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin oikeudet omaavalle valmiudet miehen lisääntymiselinten sairauksien diagnostiikan ja hoidon toteuttamiseen erikoissairaanhoidossa sekä alan kliiniseen tutkimustyöhön ja opetustehtäviin.

Poikkeustapauksissa aivan erityisistä syistä voidaan pätevöitymisohjelmaan hyväksyä pohjakoulutukseksi muu erikoislääkärin tutkinto. Koska kyseessä on nimenomaan kliininen erityispätevyys, on pätevöitymistä suunnittelevan osoitettava pitkäaikainen kliininen kokemus potilaiden parissa. Hänen on osoitettava taidot, jotka vastaavat laajuudeltaan urologien ja gynekologien ko. pätevyyteen vaadittavia tietoja ja taitoja.

Kullekin koulutettavalle laaditaan koulutettavan ja erityispätevyystoimikunnan yhteistyönä yksilöllinen pätevöitymissuunnitelma, jonka toteutuksesta koulutuspaikassa vastaa kouluttaja. Pätevöitymissuunnitelmaan kuuluvat seuraavassa esitellyt kolme osa-aluetta.

Käytännön palvelu

Käytännön palvelun kesto on vähintään 2 vuotta. Siitä suoritetaan:

- urologian yksikössä vähintään 6 ja enintään18 kuukautta

- naistentautien (lisääntymisen) endokrinologian yksikössä vähintään 6 ja enintään 18 kuukautta

- andrologisessa laboratoriossa vähintään 3 kk ja enintään 6 kk

- andrologisessa tutkimustyössä enintään 6 kk asti (vapaavalintainen)

- vapaavalintaisesti lastenendokrinologian, lastenkirurgian tai sisätautiendokrinologian yksiköissä enintään 3 kk asti.

Koulutusta voi suorittaa kotimaisten koulutuskeskusten lisäksi myös ulkomailla Euroopan Andrologiakatemian kliinisen andrologian koulutuskeskuksissa ja muissa erityispätevyystoimikunnan hyväksymissä koulutusyksiköissä enintään 18 kk asti.

Käytännön palvelun aikana koulutettava perehtyy seuraaviin diagnostisiin ja hoitotekniikoihin:

A. Androloginen endokrinologia

- hypogonadotrooppisen hypogonadismin hoito gonadotropiineilla

- hypergonadotrooppisen hypogonadismin hoito mieshormonilla

- ikääntyvän miehen hormonikorvaushoito

- miehen hormonaalinen ehkäisy

- kryptorkismin gonadotropiinihoidot.

B. Lapsettomuushoidot

- klassiset koeputkihedelmöitykset

- mikroinjektiohedelmöitykset

- kivesbiopsiatekniikat

- elektroejakulaatio.

C. Androloginen kirurgia

- vasektomia

- circumcisio

- sctotum exploraatio infertiliteetin hoidossa

- vasovasostomia (urologit)

- orchidopexia (urologit)

- orchiectomia (urologit)

- peniksen toimenpiteet (urologit).

D. Kivespussin ja eturauhasen ultraäänitutkimukset

- tuumoridiagnostiikka mieshormonikorvaushoitojen ja miehen hormonaalisen ehkäisyn yhteydessä

E. Potenssihäiriöiden tutkimukset ja lääkehoito

- erityistason tutkimusta ja hoitoa vaativat erektiohäiriöt (urologit)

- injektiohoidot

- tablettimuotoiset ja virtsaputken kautta annosteltavat lääkehoidot.

F. Androloginen laboratorio

- WHO:n ja NAFA:n standardien mukainen sperma-analyysi ja sen laadun valvonta (sisältää siittiövasta-aineiden mittauksen ja morfologian)

- tietokoneavusteinen sperma-analyysi

- sukuhormonimääritykset ja niiden laadun valvonta

- siittiöiden pesu ja muu valmistelu inseminaatioita, klassista IVF:ää ja mikroinjektiohedelmöityksiä varten.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Erityispätevyyteen vaaditaan vähintään 40 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta, joksi luetaan ohjelman erityispätevyystoimikunnan hyväksymät kotimaiset ja ulkomaiset koulutustilaisuudet, kurssit ja kokoukset sekä kansainväliset kongressit.

Kotimaiset säännöllisesti järjestettävät ja erityispätevyyskoulutukseen ilman eri päätöstä hyväksyttävät koulutukset:

-Suomen Andrologiyhdistyksen symposiumit

- Suomen Urologiyhdistyksen andrologiaan liittyvät symposiumit

- Suomen Gynekologiyhdistyksen andrologiaan liittyvät symposiumit

- Yliopistojen järjestämät koulutustilaisuudet andrologisista aiheista.

Muut koulutustilaisuudet hyväksytään erityispätevyystoimikunnan erillisellä päätöksellä.

Kuulusteluvaatimukset

Kirjat:

1. WHO Laboratory Manual for the Examination of Human Semen and Sperm-Cervical Mucus Interaction. Cambridge University Press (Trd), 4. painos (1999); ISBN: 0521645999, ss.126.

2. Patrick J. Rowe, Frank H. Comhaire, Timothy B. Hargreave, Mahmoud: WHO Manual for the Standardized Investigation, Diagnosis and Management of the Infertile Male. Cambridge Univ Pr (Short), 1. painos (2000), ISBN: 0521774748 ss. 91.

3. E. Nieschlag ja H. M. Behre (toim.): Andrology: Male Reproductive Health and Dysfunction. Springer Verlag, 1. painos (1997), ISBN: 3540616160, ss. 437.

4. Walsh PC. Retik AB. Stamey TA. & Vaughan ED.Jr. (Eds.): Campbell`s urology (Saunders).

Lehdet 3 vuoden ajalta:

1. International Journal of Andrology

2. Journal of Andrology

3. Journal of Urology

4. Human Reproduction

5. Fertility and Sterility

7. International Journal of Impotence Research

Ohjelman vastuutaho

Ohjelman vastuutahona toimii Suomen Andrologiyhdistyksen, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen hallitusten nimittämä 6-jäseninen erityispätevyystoimikunta, jossa on kaksi edustajaa jokaisesta yhdistyksestä.

Myöntäminen ja hakeminen

Andrologian erityispätevyyden myöntää erityispätevyysohjelman koulutusta valvovan toimikunnan esityksestä Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunta niille Suomen Lääkäriliiton jäsenille, jotka ovat suorittaneet vaadittavan kliinisen palvelun ja teoreettisen koulutuksen 8 viimeksi kuluneen vuoden aikana ja läpäisseet erityispätevyyskuulustelun 4 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kliinisen palvelun ja teoreettisen koulutuksen soveltuvuuden ja riittävyyden arvioi koulutusta valvova toimikunta.

Siirtymäaika

Erityispätevyysohjelman vastuutaho voi esittää kolmen (3) vuoden siirtymäaikana liiton koulutusvaliokunnalle erityispätevyyden myöntämistä ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet ja/tai joka tulisi toimimaan erityisten tietojensa ja taitojensa perusteella alan kouluttajana. Tämä siirtymäaika alkaa siitä päivästä, jolloin liiton hallitus on ohjelman hyväksynyt.

Lisätietoja

Andrologian erityispätevyystyöryhmän yhteyshenkilö dosentti Pasi Pöllänen, Turun yliopisto, Lisääntymis- ja kehityslääketieteen keskus, Kiinamyllynkatu10,20520Turku, pasi. pollanen@utu.fi,puh.(02) 3337364.

Lisätietoja pätevyyden hakemisesta siirtymäajan mukaan tai pätevöityjäksi ilmoittautumisesta Lääkäriliiton koulutusosastolta: Ulla Anttila, ulla.anttila@fimnet.fi, puh. (09) 3930 830 tai myöhemmin Internet-sivuilta http:// www.laakariliitto.fi/ koulutus/eritalat/ andr.html.