- Kun heroiinin yliannostukseen kuollut 35-vuotias äiti jättää orvoksi kaksi lastaan, tapaus pääsee otsikoihin kauhisteltavaksi. Kun samanikäinen tupakoiva äiti kuolee keuhkosyöpään tai tupakoiva isä sydäninfarktiin, päivitellään vain kurjaa kohtaloa eikä tapaus ylitä uutiskynnystä. Kuitenkin tupakointi aiheuttaa enemmän kuolemia kuin muut päihteet ja liikenneonnettomuudet yhteensä, muistutti apulaisprofessori Taru Kinnunen. Harvardissa Bostonissa työskentelevä Kinnunen puhui tupakkariippuvuuden neurobiologisesta perustasta ja hoidosta lääkäripäivillä.

Kinnunen harmitteli sitä, ettei tupakointia mielletä merkittäväksi addiktioksi. Hän muistutti, että jos ihminen ajaa aamulla 20 kilometriä lähimmälle huoltoasemalle ostamaan päivän ensimmäisiä tupakoita, kyse ei enää ole vain pahasta tavasta. Säännöllinen tupakointi johtaa neurobiologiseen nikotiiniriippuvuuteen.

- Taustalla on osittain tapariippuvuus, joka on oppimisen ja monien psykososiaalisten tekijöiden summa. Voimakasta on myös tupakan aiheuttama fyysinen riippuvuus, joka voidaan parhaiten selittää nikotiinin hetkittäisten ja pitkäaikaisten keskushermostollisten vaikutusten kautta, sanoi Kinnunen.

- Kun Amerikan intiaanit satoja vuosia sitten pureskelivat tupakanlehtiä väsymykseensä, eivät he voineet edes unelmoida nykyisistä supertehosavukkeista, joilla saavutetaan ja ylläpidetään riippuvuutta mahdollisimman tehokkaasti, Kinnunen hymähti. Tupakansavuhan sisältää konsentroidusti nikotiinimolekyylejä, jotka saavuttavat hermosolujen reseptoreita sisältävät aivojen palkitsemis- ja oppimiskeskukset alle kymmenessä sekunnissa. Korvaushoidon menetelmiä ei ole vielä onnistuttu kehittämään yhtä nopeiksi ja tehokkaiksi.

Viime vuosina tupakan riippuvuutta aiheuttavista mekanismeista on opittu yhä enemmän.

- Nikotiinin vaikutukset, kuten piristys, hyvänolontunne ja ruokahalun hillintä johtuvat lähinnä sen aikaansaamista muutoksista muihin aivojen välittäjäaineisiin, kuten dopamiiniin, norepinefriiniin, serotoniiniin ja beeta-endorfiiniin. Toistuva tupakansavu ja siitä aiheutuvat suuret nikotiinimäärät aivoissa aiheuttavat pysyviä muutoksia hermosoluissa, Kinnunen kuvaili.

- Aivoissa on nähtävissä muutoksia jo 1-2 kuukauden kuluttua säännöllisen tupakoinnin aloittamisesta, Kinnunen totesi.

Nikotiinikorvaushoito on nykyisin käytetyin menetelmä tupakoinnin lopettamisen tukena. USA:ssa on jo useita vuosia ollut markkinoilla myös masennuslääke bupropioni, jonka tupakanhimoa vähentävän vaikutuksen oletetaan johtuvan vaikutuksesta dopamiinin ja norepinefriinin aineenvaihduntaan. Suomessa tätä lääkettä saa vain erikoisluvalla.

- Seuraava tärkeä askel Suomessa olisi Kelan korvattavuuden ulottaminen myös nikotiiniriippuvuuden lääkehoitoon, totesi Taru Kinnunen.