EML:sta luovutaan - vähenevätkö ongelmat?
Kansallisen terveysprojektin suositusten mukaisesti valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen erikoismaksuluokkajärjestelmästä luopumisesta. Se tapahtuisi asteittain, kunhan Lääkäriliitto ja KT ovat sopineet korvaavasta, kannustavasta palkkausjärjestelmästä. Lisäksi tähän asiaan on kytketty mahdollisuus tutkia ja hoitaa ylitöinä myös itsemaksavia potilaita sairaalan tiloissa.
EML on luotu perustyöajan lisäansiomahdollisuudeksi, jotta lääkärit suostuisivat toimimaan julkisissa sairaaloissa. Tälläkään hetkellä sairaaloiden houkuttelevuus ei ole kovin hyvä. EML-järjestelmässä potilas saa valita hoitopaikan ja lääkärin. Se on ainoa julkisen terveydenhuollon toimintatapa, jossa potilaalla on valinnanmahdollisuus. Tämä näkökohta ei tullut millään tavalla esille koko kansallisessa terveysprojektissa. Potilaan valinnanvapaus ei ole terveydenhuollosta vastaaville virkamiehille tärkeä asia. Taustalla lienevät ideologiset syyt. STM esti EML:aa korvaavan järjestelmän käyttöönoton muutama vuosi sitten. Potilas olisi pienellä lisärahoituksella saanut halutessaan valita itseään hoitavan lääkärin. Nyt STM haluaa poistaa viimeisenkin mahdollisuuden potilaan valinnanvapauteen. STM vetoaa jonojen ohittamiseen järjestelmän purkamisen syynä, vaikka EML:n avulla on hyvin harvoin voinut merkittävästi nopeuttaa hoitoaan. Lisäksi on syytä muistaa, että EML:n poistaminen ei lisää terveydenhuollon kapasiteettia.
Asteittainen purku aiheuttaa omat ongelmansa. Suunnitelmana on, että ne joilla oikeus on, voivat käyttää sitä virkauransa loppuun, mutta uusia oikeuksia ei myönnetä. Tyytyvätkö rajapäivän jälkeen virkaan tulevat merkittävästi huonompiin päiväaikaisiin ansioihin kuin aikaisemmin samaan työhön valitut? Todennäköisesti vaaditaan korkeampaa peruspalkkaa kompensoimaan tämän palkkaelementin poistoa. Pahimmillaan siitä seuraa, että nuorimman erikoislääkärin säännöllisen työajan palkka nousee korkeammaksi kuin EML-oikeuttaan käyttämättömän, kokeneen erikoislääkärin palkka. Se tullaan kokemaan hyvin epäoikeudenmukaisena.
Lääkäriliiton ja KT:n tulisi sopia korvaavasta, kannustavasta palkkausjärjestelmästä. VES-neuvotteluissa asiasta on keskusteltu jo vuosia, ilman tulosta. Nyt voimassa olevassa sopimuksessa on sovittu työryhmästä, jonka pitäisi kehitellä tällaista. Sopimuskausi on melko tarkalleen puolessa välissä, eikä KT ole kutsunut työryhmää ensimmäistäkään kertaa koolle. Viivyttely kuvaa KT:n kiinnostusta saada aikaan rakentava yhteisymmärrys.
Edelleen EML:sta luopumiseen kytketään mahdollisuus tutkia ja hoitaa polikliinisia potilaita ylitöinä, työsuhteessa päiväaikaiseen työnantajaan. Mallina on eräiden aluesairaaloiden toimintatapa, joissa yksityisvastaanottoa on pidetty yksityisen lääkäriaseman sijasta sairaalan tiloissa. Nyt lääkärit haluttaisiin saada luopumaan yksityisvastaanotoistaan ja sitoutumaan täysin kunnalliseen työnantajaan. Meillä on vuosikymmenten kokemus tiukasta sidoksesta monopoliasemassa olevaan Kunnalliseen Työmarkkinalaitokseen. Se sidos on paljon lähempänä hirttosilmukkaa kuin napanuoraa, eikä tunnu lainkaan houkuttelevalta.
EML-järjestelmä tuo nykyisellään kunnalliseen terveydenhuoltoon suoraan potilailta noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Poistaminen lisää väistämättä myös julkisen rahoituksen tarvetta. Suunniteltu tapa luopua EML-järjestelmästä unohtaa sekä potilaiden että lääkäreiden tarpeet. Kehittämisen pitäisi lähteä keskeisten tahojen - potilaiden ja lääkäreiden - tarpeista, ei ideologisista tarpeista.
