Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Kari Saarinen haluaa parantaa yksityislääkärin asemaa. Hänen mielestään liitto voisi ottaa enemmän vastuuta erikoislääkärien jatkokoulutuksen järjestämisestä. - Työssäni olen nähnyt, että joustavat työaikajärjestelyt innostavat erikoislääkäreitä sairaalatyöhön, uudessa valtuuskunnassa aloittava Saarinen sanoo.

- Yhdistyksemme syyskokouksessa kiitin jäsenistöä: "Näitä ääniä en erityisemmin ollut pyytänyt ja ne tulivat minulle yllätyksenä." Toivottavasti urani liiton valtuuskunnassa osoittautuu hieman pitkäaikaisemmaksi kuin entisen pääministerin, vitsailee Kari Saarinen.

Päijät-Hämeen keskussairaalan osa-aikainen osastonylilääkäri, yksityislääkäri ja aktiivinen lääkärien kouluttaja sai vaalissa valtaisat 157 ääntä. Suoraan tyhjyydestä 49-vuotias iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri ei kuitenkaan valtuuskuntaan noussut, sillä aktiivisen kanditoiminnan ja Kotkan lääkäriseuran hallituksen kautta tie on vienyt Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen hallitukseen ja sihteeriksi. Tällä hetkellä Saarinen istuu SILY:n hallituksessa ja toimii tiedotuslehti Skinfon päätoimittajana.

- Koulupoikana unelmani oli ryhtyä toimittajaksi. Hesarin toimittajakouluun en päässyt, mutta lehtimiehen puuhat on näköjään helppo yhdistää lääkärin uraan. Skinfo on muuten visuaalisesti Suomen hienoin erikoislääkäriyhdistyslehti, Saarinen kehuu.

Erikoislääkärien jatkokoulutusta on kehitettävä

Ihotautilääkärit ovat olleet perinteisesti aktiivisia liiton toiminnassa ja parhaimmillaan valtuuskunnassa on ollut yhtä aikaa kolme dermatologia: puheenjohtaja

Jaakko Karvonen

, nykyisen hallituksen jäsen

Timo Juvakoski

ja tällä hetkellä luottamusmiehenä toimiva

Terttu-Liisa Ahokas

.

- Evästyksiä olen jo saanut koko kentän mitalta, erikoistuvista professorikollegoihin asti. Varsinkin Jaska on perehdyttänyt minua aktiivisesti tulevaan. Hän vaikutti eniten siihen, että lähdin ehdolle valtuuskuntaan. Hänen perintönsä lennätti minut huikaisevaan vaalitulokseen, Saarinen kiittelee.

Saarisen sydäntä lähellä on yksityislääkärin asema, joka hänen mielestään ei ole kaikilta osin parantunut alan ketjuuntuessa voimakkaasti. Hän on itsekin nähnyt muun muassa kilpailukieltopykälien vaikutuksen toimintaan silloin, kun lääkäriasema on vaihtanut omistajaa. Jos Saariselle tarjotaan valiokuntapaikkaa, hän toivoisi sen olevan yksityislääkärivaliokunnassa. Alan kehitys vaatii tarkkaa seurantaa ja tarvittaessa aktiivisia toimia.

Lääkäriliittoa hän arvostaa kaikkien lääkärien yhteisenä katto-organisaationa, joka vaalii esimerkiksi lääkärin etiikkaa. Lääkäripäivien kaltaiset koulutustapahtumat ovat hänen mielestään hyvä esimerkki suurempienkin valtioiden lääkärijärjestöille. Kehittämisen varaa on erikoislääkärien jatkokoulutuksen järjestämisessä.

- Välillä tuntuu siltä, että Duodecim auttaa erikoislääkäriyhdistyksiä jatkokoulutustilaisuuksien järjestelyissä aktiivisemmin kuin liitto. Olisiko liiton organisaatiosta saatavissa enemmän tukea, Saarinen kysyy.

Joustavat työaikajärjestelyt tehokkaampaan käyttöön

Haastattelua tehtäessä uutta työaikadirektiiviä koskeva ehdotus on juuri kaatunut EU:ssa. Saarinen seuraa aktiivisesti lääkärien työhön liittyvää keskustelua. Hänen alallaan yhtenä ongelmana alkaa olla erikoislääkärien sairaalavirkojen vajaatäyttö, sillä iho- ja sukupuolitauteihin erikoistuu vähemmän lääkäreitä kuin jää eläkkeelle.

- Oma klinikkani Päijät-Hämeen keskussairaalassa on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miten joustavalla työaikajärjestelyllä saadaan erikoislääkäreitä matalapalkkaiseen sairaalatyöhön. Ylilääkäri on ainoa täyspäiväinen, ja kahta muuta erikoislääkärin virkaa hoitaa neljä tyytyväistä kollegaa. He voivat taata itselleen kohtuullisen ansiotason osa-aikajärjestelyllä eli tekemällä yksityisvastaanottoa muulloinkin kuin raskaan sairaalatyöpäivän jälkeen, Saarinen kertoo. Saarisen vaimo työskentelee lastentarhanopettajana. Vapaa-ajallaan kahden teini-ikäisen tyttären isä harrastaa golfia, tennistä ja jääkiekkoa maalivahtina. Viimeksi mainittu on lähes yhtä haastavaa ja palkitsevaa kuin ihotautilääkärinä toimiminen.

- Pari viikkoa sitten pelasin Vääksyn veteraaniturnauksessa nollapelin turnauksen voittajajoukkuetta vastaan ja sillä saavutuksella olen kylpenyt tyytyväisenä päiväkausia, Saarinen nauraa. Lääkärin työn ja erikoisalan valinta ei ole kaduttanut häntä koskaan, sillä työ on monipuolista ja haastavaa. Saarisen mukaan ihosyöpien ja niiden esiasteiden lähes räjähdysmäinen lisääntyminen on kova haaste ja alan kehitystä on seurattava toden teolla, jotta kaikki uudet hoitomuodot saadaan käyttöön nopeasti. Veitsi ei todellakaan ole enää ainoa hoitokeino.

- Yksityisvastaanotolla potilaskirjo taas on kovin erilainen, vauvasta vaariin. Se antaa myös mahdollisuuden toimia vanhanaikaisena "omalääkärinä". Pisimmät hoitosuhteeni täyttävät pian 20 vuotta eli ovat lähes yhtä pitkiä kuin lääkärin urani, Saarinen laskee.

- Asioilla on taipumus järjestyä. Vaaditaan kuitenkin pientä ja hallittua toimintaa, jotta näin tapahtuu. Uskoisin, että tämä pätee valtuuskuntatyössäkin, Saarinen sanoo.