Suomalaisiin erikoissairaanhoidon yksiköihin halutaan yksi yhteinen palveluiden tuotteistamisjärjestelmä. Laskutusperusteet yhtenäistävä NordDRG-järjestelmä edesauttaa sekä sairaaloiden välistä kaupankäyntiä että palveluiden ostamista yksityisiltä yrityksiltä. Lääkäriliiton mukaan yhtenäinen järjestelmä on terveydenhuoltomarkkinoiden kehittymisen ehto. Liitto muistuttaa, että diagnoosin hoitokustannusten erojen tulee aina perustua hoidon vaativuuden ja potilasaineksen eroihin.

Suomessa on parikymmentä sairaanhoitopiiriä, joista kunkin laskutus perustuu erilaiseen palveluiden tuotteistusjärjestelmään. Kahdeksan piiriä hyödyntää kustannuslaskennassaan kansainvälisten standardien mukaista NordDRG-järjestelmää, joka halutaan nyt maanlaajuiseksi.

Tavoitteen saavuttamiseksi on perustettu Satu-hanke, johon osallistuu 17 sairaanhoitopiiriä, seitsemän kaupunkia ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Hanke jätti taannoin raporttinsa, joka sisältää 40 suositusta sekä tukun toimintaohjeita.

Suomen Lääkäriliitto pitää hanketta välttämättömänä.

- Erikoissairaanhoidon tuotteistamisjärjestelmät on yhtenäistettävä, jos halutaan, että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö etenee. Jotta sairaanhoitopiirit voisivat ostaa palveluita yksityiseltä, on tiedettävä, mitä niiden tuottaminen omana toimintana maksaa, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

Tuotteistusjärjestelmien yhtenäistäminen on ehto myös sairaanhoitopiirien sisäisille ja välisille töiden uudelleenjärjestelyille sekä niistä syntyvien laskutuskiistojen ehkäisylle.

- Vuonna 2003 aloitettu kansallinen terveyshanke edellytti, että sairaanhoitopiirit ryhtyvät yhteistyöhön niin sanottujen miljoonapiirien sisällä. Lähtökohtana on, että diagnoosi ei vielä kuvaa case mixia: esimerkiksi sydäninfarkteista akuuttia operaatiota vaativat infarktit hoidetaan miljoonapiirin yliopistosairaalassa, keskivaikeat tapaukset keskussairaalassa ja alkuun kotona podetut matalan riskin tapaukset aluesairaaloissa tai terveyskeskuksissa. Näin optimoidaan sekä potilaiden saaman hoidon taso että käytettyjen resurssien määrä.

- Jotta töitä voidaan jakaa, on sairaaloiden laskutusperusteiden oltava yhteneväiset. Tämä onnistuu vain, jos tuotannon mittaaminen yhtenäistetään.

Toimii parhaiten yksiköissä,joissa ei päivystetä

Satu-hankkeen tavoitteissa todetaan, että laskutuksessa pitää pystyä kohdentamaan suoritteeseen vähintään 80 prosenttia sen tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista. Ihalainen pitää tavoitetta hyvänä mutta vaikeasti saavutettavana.

- DRG tulee toimimaan parhaiten yksiköissä, jotka keskittyvät kiireettömiin toimenpiteisiin. 80 prosentin tavoite on erittäin haastava kaikissa niissä sairaaloissa, joissa päivystetään, ja joiden henkilökunta on mitoitettu maksimikuorman mukaan.

- Sairaanhoitopiireille päivystyksestä ja varautumisesta koituvat kulut tulisi hoitaa jäsenkunnilta perittävien kiinteiden, asukaslukuun perustuvien jäsenmaksujen muodossa.

Hankkeella on kunnianhimoinen aikataulu. Tavoitteena on, että DRG- tuotteistus on kaikissa sairaaloissa käytössä vuonna 2010. Ihalainen ei usko tähän päästävän, sillä hän muistaa Husin siirtymisen DRG:hen.

- Muutos oli hidas kustannuspaikka-ajattelun hämärtymisen vuoksi. Kalliista hoidosta tai toimenpiteestä laskutettiin alle tuotantokustannusten, ja rutiinitoimenpiteistä taas niiden yli. Menettely johti ostopalveluirtiottoihin ja laskutusriitoihin.

Ruotsin kokemuksia kannattaisi hyödyntää

NordDRG-tuotteistusta käytetään laajamittaisesti Ruotsissa. Ihalainen toivoo, että naapurimaan kokemuksia hyödynnettäisiin.

- Kyseessä on niin suuri muutos, että se voi edetä vain asteittain. Ensimmäinen tavoite on saada yhtenäinen laskutus erityisvastuualueille, jotta niiden sairaaloiden työnjako voi uudistua. Toinen askel on maanlaajuisesti yhtenäinen järjestelmä ja perusterveydenhuollon tuotteistus.

Ihalainen pitää uuden tuotteistusjärjestelmän puutteena sitä, että se määrittää toimenpiteiden laskutushinnan yksinomaan toteutuneiden, jopa puolitoista vuotta vanhojen kustannusten pohjalta. Hänen mukaansa järjestelmästä saadaan täysi hyöty vasta, kun otetaan käyttöön niin sanotut DRG-pisteet, joiden avulla yleisimpien toimenpiteiden resurssitarve voidaan optimoida.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei toistaiseksi ole asettanut sairaanhoitopiireille sitovaa velvoitetta siirtyä DRG:ään. Ihalainen uskoo, että velvoite on tulossa ja pitää sitä toivottavana muutoksen vauhdittajana.