Etelä-Karjalan lääkärit seuralaisineen viettivät Lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaa elokuun puolivälissä Imatran Valtionhotellissa. Paikalle oli tullut peräti 120-130 lääkäriä, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet edes mukaan. Samalla vietettiin myös Etelä-Karjalan Lääkäriseuran ja Viipurin Duodecimin kevätjuhlaa, joka on perinteisesti pidetty elokuussa.

Lääkäriliiton tervehdyksen esitti toiminnanjohtaja Markku Äärimaa, jonka puhe käsitteli lääkärin etiikkaa laajenevassa Euroopassa. Etiikka ja kollegiaalisuus ovat liiton juhlavuoden teemoista.

-Euroopassa on maita, joissa etiikka on joutunut valtion holhoukseen. Tarkoitus kuitenkin on, että ammattikunta hoitaa itse etiikkansa. Lääkärinetiikasta ja sen valvonnasta huolehtiikin pääsääntöisesti ammattikunta itse, vaikka Pohjoismaissa ja itäblokissa tämäkin valta on suurelta osin siirtynyt viranomaiselle, hän kertoi.

Äärimaa totesi, että Suomessa lääkintöhallituksen toiminnan loputtua on tilalle tullut nyt useita päällepäsmäreitä.

-Ministeriö antaa yleisiä ohjeita, terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää lääkäreille oikeuksia ja ottaa niitä pois, lääkelaitos valvoo lääkkeiden käyttöä ja Stakes tutkii terveydenhuoltoa.

Hän kertoi, että Pohjoismaissa lääkäreiden valvonta ei enää kuulukaan ammattikunnalle itselleen, vaan sen hoitavat poliittiset elimet.

-Meillä on ns. deontologia, lääkärien eettinen koodisto on Lääkäriliiton synnyttämää ja hyväksymää, ja sen noudattamisen velvoite liittyy Lääkäriliiton vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Lääkäriliitto valvoo osaltaan jäsentensä eettistä käyttäytymistä. Laissa todetaan melko lyhyesti, kutakuinkin valakaavan mukaisesti, että lääkärin on noudatettava lääkärin etiikkaa.

Äärimaa muistutti, että itäblokissa eettiset ja muut ohjeet tulivat suoraan puolueelta, eikä lääkäreillä olut paljoakaan tekemistä etiikkansa kanssa.

- Nyt entiset Neuvostoliiton rajavaltiot hakevat kiivaasti EU:n jäsenyyttä ja pyrkivät soveltamaan länsimaisia malleja. Suomi on tietenkin tarjonnut terveydenhuoltonsa esimerkkiä, ja nähtäväksi on toimitettu lainsäädäntöä ja kuvauksia suomalaisesta ja pohjoismaisesta järjestelmästä. Poliitikkojamme on hämmästyttänyt se, että mallimme ei ole millekään maalle kelvannut. Olisiko niin, että se ei olekaan niin kuin olemme luulleet, kysyi Äärimaa.

Maat, jotka ovat joutuneet arvioimaan järjestelmiä kokonaan uudelta pohjalta, ovat säännönmukaisesti valinneet eurooppalaisen mallin.

-Lääkärinammattia valvovat lääkärien itsensä muodostamat lääkärikamarit ja terveydenhuoltojärjestelmän pohjaksi on säännönmukaisesti valittu Bismarckin ajatuksiin perustuva sairausvakuutus. Uudet lääkärikamarit ovat aloittaneet työnsä pontevasti, ja pyrkivät tekemään parhaansa. Kamarit kärsivät kuitenkin resurssipulaa eikä työ ole ollut helppoa.

TIEDON VAPAA VÄLITTÄMINEN UHATTUNA

Äärimaa totesi, että yhä useammat lääkärin etiikkaan kuuluneet asiat kiinnostavat enenevässä määrin suurta yleisöä ja poliitikkoja ja joutuvat näin lainsäätäjän hampaisiin.

-Tällainen asia on esimerkiksi kysymys eutanasiasta, josta keskustellaan parasta aikaa Belgian parlamentissa. Hollannissa eutanasia toimii jo käytännössä.

Eräs lääkärin etiikan perusperiaatteista on ollut tiedon vapaa välittäminen. Lääkärin velvollisuutena on ollut neuvoa ja opastaa kollegaansa. Tämän tradition mukaisesti lääketieteellinen tieto ja sen välittäminen on aina ollut avointa, ja lääkärit ovat heti voineet hyödyntää toistensa tekemiä havaintoja.

-Tällainen vapaus ei ole itsestään selvää, sillä tieto on valtaa ja sillä on suuri rahallinenkin arvo. Suomenkin eduskunta on jo hyväksynyt EU-direktiivin mukaisesti lain, joka sallii geenien tai niiden osien patentoinnin. Eräät muut maat eivät sen sijaan ole menetelleet näin. Mm. Hollanti ja Italia ovat riitauttaneet asian ja vieneet sen tuomioistuimeen. Näin ollen kysymys siitä, voiko ihmisen anatomiaa patentoida on edelleen auki.

LÄÄKÄRIEN JA TEOLLISUUDEN SUHTEET OLTAVA HYVÄT

Dosentti, lääketieteellinen johtaja Antti Jekunen piti tilaisuuden juhlapuheen, joka käsitteli lääketutkimuksen etiikkaa.

-Eettisyys on varsin ajankohtainen aihe nousukautta elävässä elintaso-Suomessa. Korkea eettinen taso on olennainen osa kliinistä tutkimusta. Eettiset asiat ovat keskeisiä myös modernin lääkeyrityksen päätöksenteossa.

Hän kertoi, että lääkärien ja teollisuuden välisten suhteiden on oltava toimivat ja hyvät, jotta uusien potilaita hyödyttävien tuotteiden kehittäminen olisi mahdollisimman tehokasta.

-Lääkärin ja teollisuuden suhteet liittyvät jatkokoulututukseen, lääkkeiden markkinointiin ja erityisesti tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaan. Jokaisen hallintoasioiden käsittelyyn osallistuvan lääkärin velvollisuus on ensisijaisesti itse arvioida, onko hänen asemansa tai toimintansa sairaalan tai terveyskeskuksen ulkopuolella sellaista, ettei luottamus hänen puolueettomuuteensa viranomaistoiminnassa vaarannu.

Jekunen painotti, että tutkimustoimintaan kuuluu korkea moraali ja tutkimustulosten oikeellisuus ja toistettavuus.

-Tulosten tekemiseen voi vain käyttää kriittisen tarkastelun kestäviä ja tarkistettavissa olevia menettelytapoja.

Hän totesi, että lääkeyritys pyrkii voiton tuottamiseen, mutta korostetusti keinot ja toimintamuodot ovat tarkoin määritetyt ja valvotut lääketeollisuudessa.

-Tämä varmistaa tuotekehityksen jatkumisen. Mitä tehokkaammin saataville tuodaan aikaisempaa tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä, sitä enemmän potilaat ja ihmiskunta hyötyvät.

Tyytymättömyys lisääntyy - paineet alkavat kasaantua

Lääkäriliiton Etelä-Karjalan paikallisosaston puheenjohtaja Juha Puranen totesi Lääkärilehdelle juhlinnan lomassa, että alueen paikallisosasto on toiminut varsin aktiivisesti.

- Johtokunnan kokoukset pidetään säännöllisesti. Niihin osallistuu myös paljon muitakin kuin vain johtokunnan jäseniä.

Hän kertoi, että juhlaillan aikana on ehditty jo jutella edunvalvonnan tilasta.

- Porukka ei ole tyytyväistä edellisen neuvottelukierroksen tulokseen. Tyytymättömyyttä on paljon myös sellaisten lääkärien keskuudessa, jotka eivät ole varsinaisesti tekemisissä liiton edunvalvonnan kanssa. Pöytäkeskustelut ovat vilkastuneet, ja paineita alkaa kasaantua, kertoo Puranen.

Hän kertoo itse henkilökohtaisesti miettineensä keinoja lääkärien palkkauksen parantamiseen.

- En usko, että palkkausta saadaan korjattu millään yhdellä kertakorotuksella. Olisiko se sitten joku rakennemuutos?

Puranen tuumii, että keskitetty sopiminen on tietysti yksilön kannalta helppo tie.

- Paikallisesti sopimalla voi luultavasti saada enemmän, jos sopimiseen on vain valtuudet ja ainakin niillä erikoisaloilla, joilla on pulaa lääkäreistä.