Gallup tutki: Enemmistö kannattaa eutanasian laillistamista
Kaksi kolmannesta suomalaisista on valmis hyväksymään aktiivisen eutanasian ja katsoo, että sitä koskeva laki tulisi säätää. Kuolinapua kannattavat varsinkin nuoret, pitkälle koulutetut toimihenkilöt ja opiskelijat. Kielteisimmin eutanasiaan suhtautuvat maanviljelijät sekä eläkeläiset. Tulokset perustuvat Exitus-yhdistyksen ja Potilasliiton Suomen Gallupilla teettämään haastettelututkimukseen.
Kyselyn mukaan runsas puolet (53 %) suomalaisista tuntee eutanasia-käsitteen. Haastattelun aluksi tarkennettiin, että vastaajat todella tiesivät, mistä on puhe. Eutanasia määriteltiin vapaaehtoiseksi lääketieteelliseksi kuolinavuksi, joka perustuu potilaan omaan toistuvaan pyyntöön. Edellytyksenä on, että tauti on parantumaton ja fyysisesti sietämätön ja että potilas on henkisesti terve. Kuolinapu annetaan joko kuolemaan johtavalla tabletilla tai ruiskeella, ja myös lääkärin toiminnan tulee perustua vapaaehtoisuuteen.
Kun haastateltavilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat näin määritellystä eutanasiasta, ilmoitti 68 % olevansa sen puolesta ja 18 % vastaan. 11 % vastaajista ei osannut ja 3 % ei halunnut ottaa asiaan kantaa. Nuoret, hyvin koulutetut kaupunkilaiset, jotka tunsivat entuudestaan parhaiten eutanasia-käsitteen, ilmoittivat useimmiten myös hyväksyvänsä sen. Tyypillinen eutanasian vastustaja oli iäkäs, kansakoulupohjalta asioita tarkasteleva maaseudun asukas.
Perustelut mielipiteelleen vastaajat saivat ilmoittaa omin sanoin. Useimmiten ne liittyivät potilaan tahdon kunnioittamiseen (44 %), armeliaisuuteen toivottomassa tilanteessa (34 %) tai potilaan fyysisiin kärsimyksiin (30 %). Viidesosa vastaajista viittasi keinotekoisen elämän ja koneisiin kytkettynä olemisen lopettamiseen. Kymmenesosa katsoi, että eutanasia voi joissain tapauksissa olla helpotus kaikille osapuolille, mutta vain 4 % puolusti toimenpidettä sen vuoksi, että voimavaroja säästyisi näin muiden hoitamiseen.
Kielteistä suhtautumista eutanasiaan perusteltiin useimmiten uskonnollisilla syillä tai viittaamalla siihen, että se olisi luonnonvastaista tai laitonta. Osa pelkäsi väärinkäytöksiä, piti eutanasiaa liian helppona ratkaisuna tai korosti elämän ainutlaatuisuutta.
Kysymykseen, pitäisikö eduskunnan säätää aktiivisen eutanasian salliva laki, vastasi kaksi kolmannesta (66 %) haastateltavista kyllä. Viidennes vastaajista (19 %) oli lakia vastaan, 12 % ei osannut sanoa ja 2 % ei halunnut ilmoittaa kantaansa. Lakia kannattivat yleensä samat henkilöt, jotka ilmoittivat olevansa eutanasian puolesta.
Pyytäisitkö itse kuolinapua?
Tutkimuksella haluttiin selvittää paitsi ilmisten yleistä asennetta myös omakohtaisempaa suhtautumista eutanasiaan. Tämän vuoksi heiltä kysyttiin kantaa siihen, että heidän parantumattomasti sairas lähiomaisensa tai ystävänsä pyytäisi lääkäriltä kuolinapua. Omaisen pyynnön ilmoitti hyväksyvänsä varmasti 43 % ja todennäköisesti 33 % vastaajista.
Vielä henkilökohtaisemmalle tasolle mentiin kysymyksellä, pyytäisikö vastaaja itse kuolinapua, mikäli hän olisi kuolemansairas ja kokisi, ettei hänen elämänsä ole ihmisarvoista. Lähes kaksi kolmannesta haastateltavista katsoi, että voisi tässä tilanteessa pyytää eutanasiaa; 35 %:n kanta oli varma ja 31 % vastasi todennäköisesti. 11 % vastaajista ei todennäköisesti pyytäisi kuolinapua ja 10 % oli ehdottomasti kielteisellä kannalla.
Näihin omakohtaisiin kysymyksiin myönteisesti vastanneet edustivat pitkälti samoja ryhmiä, jotka olivat yleensäkin eutanasian puolesta: hyvin koulutettuja nuorehkoja kaupunkilaisia. Opiskelijoiden ja nuorimpien vastaajien keskuudessa mahdollisuuteen itse pyytää joskus kuolinapua suhtauduttiin kuitenkin jonkin verran varauksellisemmin kuin eutanasian sallimiseen yleensä ilmeisesti sen vuoksi, että ajatus omasta kuolemasta tuntuu vielä etäiseltä.
Eutanasian seuraukset
Kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista katsoi, että tietoisuus eutanasian mahdollisuudesta helpottaisi parantumattomasti sairaiden henkistä taakkaa. Haastatelluista 29 % oli täysin ja 43 % jokseeenkin samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Taustalla on ilmeisesti ajatus, että vaikka potilas ei päätyisikään pyytämään eutanasiaa, jo tietoisuus sen vaihtoehdon olemassaolosta helpottaisi heidän tilaansa. Kaksi kolmasosaa vastaajista uskoi, että tietoisuus eutanasian mahdollisuudesta vähentäisi potilaan pelkoa ja runsas kolmannes arveli sen lisäävän parantumattomasti sairaiden kivunsietokykyä.
Kaksi kolmannesta haastatelluista piti todennäköisenä, että omaisten taakka kevenisi, mikäli eutanasia sallittaisiin. Yllättäen tällä maallikoihin suunnatulla kyselyllä pyrittiin arvioimaan myös kuolinavun vaikutuksia lääkärien työhön. 57 % vastaajista oli sitä mieltä, että eutanasian laillistaminen voisi helpottaa lääkärien henkistä työtaakkaa! Tätä mieltä olivat useimmiten kansakoulun käyneet yli 50-vuotiaat työväestön edustajat.
Suomen Gallup kysyi maalis-huhtikuussa 1996 yhteensä 1013 suomalaisen mielipiteitä eutanasiasta. Aloitteentekijä tutkimukselle oli eutanasian laillistamista ajava Exitus ry ja toimeksiantaja Suomen Potilasliitto. Tutkimuksen kustansi Raha-automaattiyhdistys.
