Sosiaali- ja terveysministeriö on syksyn aikana esittänyt, että lääkärien koulutusmääriä nostettaisiin sadalla opiskelijalla. Lääkäriliiton hallituksen mukaan nykyinen 600 sisäänoton taso on täysin riittävä.

Sisäänottomäärien lisäykselle ei ole tarvetta, sillä työikäisten lääkärien määrä Suomessa lisääntyy yli 2 000:lla vuoteen 2015 mennessä jo nykyisillä koulutusmäärillä.

Myöskään tiedekunnat eivät ole valmiita lisäämään sisäänottomääriä. Niitä on nostettu yli 70 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta opetusresurssit eivät ole lisääntyneet läheskään samassa suhteessa. Samaan aikaan päätoimisten opettajien ja tutkijoiden määrä on vähentynyt yli 20 prosenttia. Mikäli sisäänottomääriä nostettaisiin, edellyttävät tiedekunnat, että ne saavat niistä myös täysimääräiset lisäresurssit.

Talouden suhdanteet vaikuttavat hyvin paljon lääkäritarpeeseen. Esimerkiksi vuonna 1993 sisäänottomäärien vähentäminen perustui pitkälti kuntasektorin näkemyksiin tulevasta työvoiman tarpeesta. Tänä vuonna tiedekuntiin hyväksyttiin yhteensä 606 uutta opiskelijaa.

Erikoistumiseen johtamiskoulutusta 30 opintopisteen verran

Lääkäriliitto edistää ja tukee lääkärien johtamiskoulutusta, jotta maahan saataisiin kattava 30 opintopisteen johtamiskoulutus erikoistuville lääkäreille. Sitä kautta tulevat erikoislääkärit saavat lähijohdon pätevyyden.

Liitossa suunnitellaan parasta aikaan yhteistyössä Fennomed Oy:n kanssa 30 opintopisteen laajuista, keskijohdon pätevyyteen tähtäävää johtamiskoulutusta. Sen kohderyhmänä ovat valmiit erikoislääkärit, erityisesti ne, joilla ei ole enää ollut mahdollisuutta erikoislääkärien hallinnan pätevyyden suorittamiseen.

Potilaan valinnanvapaus ylittää maantieteelliset rajat

Potilaalla tulee olla parempi mahdollisuus valita lääkärinsä ja hoitopaikkansa sekä Suomessa että muualla EU:n alueella. Pitkällä tähtäimellä potilaiden rajat ylittävä liikkuminen tulee johtamaan hoidon tasoerojen ja kansalaisten terveyserojen vähenemiseen EU-jäsenmaiden välillä. Eri maiden kansalaisilleen tarjoamien terveyspalveluiden kattavuuden vertailua tulee helpottaa.

Sairaalahoidon määritelmä EU-direktiiviehdotuksessa potilaiden oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa ei ole onnistunut. Sairaalassa yöpyminen on keinotekoinen kriteeri ja listan laatiminen muista sairaalahoitoon kuuluvista toimenpiteistä on työlästä ja byrokraattista.

Lääkäriliiton hallitus ehdottaa, että hoitoa tarvitsevan potilaan pitäisi hakea maksuennakkolupaa vain silloin, kun potilaan hakeutuminen hoitoon ensisijaisen järjestelmän ulkopuolelle vaarantaa todistettavasti järjestelmän toiminnan. Ennakkolupamenettely olisi siten aina poikkeus.

Direktiivin tulee kuitenkin mahdollistaa se, että jäsenmaat voivat edellyttää lääketieteellistä ennakkolupaa eli potilaan pysyvän asuinmaan terveydenhuoltojärjestelmään kuuluvan lääkärin lähetettä. Menettely lisäisi potilaan varmuutta siitä, että toisesta jäsenmaasta haettava hoito kuuluu esimerkiksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä korvattaviin hoitoihin.