Hallitus kokoontui lokakuun alussa perinteiseen suunnittelukokoukseensa, jossa käytiin periaatekeskustelua tulevan vuoden linjauksista ja annettiin evästystä jatkovalmistelua varten.

Suunnittelukokouksessa pohdittiin useiden eri osa-alueiden kehittämistä. Asialistalla olivat mm. jäsenpalvelut, edunvalvonta, yhteiskuntasuhteet, koulutustoiminta, liiton tutkimusstrategia, tiedotus- ja julkaisutoiminta sekä Lääkärilehti. Varsinaisia päätöksiä ei juurikaan tehty, vaan kyse oli nimenomaan suunnittelusta.

Suunnittelukokouksen jälkeen pidettiin normaali hallituksen kokous, jossa mm. merkittiin tiedoksi ympäristöterveyden työryhmän ja HUS-piirin perustamista seuraavan työryhmän väliraportit.

Hallitus antoi Lääkäriliiton lausunnon asiaan, joka koskee EU:n koulutusta käsittelevien neuvoa-antavien komiteoiden tulevaisuutta. Lausuntopyynnön oli esittänyt opetusministeriö.

EU:ssa on lääkärikoulutuksen neuvoa-antava elin ACMT (Advisory Committee on Medical Training), joka on perustettu vuonna 1975. Suomi on ollut sen toiminnassa mukana vuodesta 1995 alkaen.

Neuvoa-antavien komiteoiden merkitys on perustunut kolmikantaperiaatteeseen, jolloin niissä on ollut edustettuna ammattikunta, yliopistot ja viranomaistahot. Nyt ACMT:n kokoonpanoa on ehdotettu muutettavaksi siten, että aiemman kolmen tahon sijasta olisi jatkossa kustakin maasta vain ammattikuntaa edustava jäsen.

Lääkäriliitto näkee lausunnossaan uhkana, että ACMT:stä muodostuisi tässä tapauksessa lääkärien ammattikunnan sisäinen keskustelukerho, jonka kannanottoja EU-komissio kuuntelee vielä nykyistäkin vähemmän. Liitto vastustaakin komission ehdotusta kokoonpanon muuttamiseksi.

ACMT:n piirissä toimii tällä hetkellä kaksi epävirallista työryhmää: toinen perusterveydenhuollon lisäpätevöitymisen kehittämistä varten ja toinen erikoislääkärikoulutuksen uudistamista varten. Lääkäriliitto toteaa lausunnossaan, että lääkärikoulutuksen neuvoa-antavalla komitealla on runsaasti työsarkaa vielä edessään ja toimintatapoja voidaan tehostaa muuten kuin kokoonpanoa muuttamalla.