Lääkäriliiton hallitus kokoontui perinteiseen suunnittelukokoukseensa kesäkuun alussa. Kokouksen teemoina oli Lääkäriliiton imago, edunvalvonta ja liiton toimiston kehittäminen.

Hallitus päätti käydyn keskustelun jälkeen jatkaa liiton tiedotusstrategian luomista. Lisäksi kartoitetaan ensi syksynä sekä jäsenten että sidosryhmien näkemyksiä liitosta ja sen toiminnasta. Tutkimusten tulokset antavat työkaluja liiton johdolle ja tiedotusjaostolle viestinnän kohdentamiseen ja markkinointiin.

Sidosryhmätutkimuksella kartoitetaan yhteiskunnallisten vaikuttajien tietotaso, näkemykset ja mielipiteet Lääkäriliitosta. Otoksen koko on 100.

Järjestötutkimuksessa kysytään 1500 satunnaisesti valitulta liiton jäseneltä mm. tyytyväisyyttä toimintaan eli onko jäsenmaksulle saatu vastinetta ja sitä, mihin asioihin tulisi vastaisuudessa panostaa. Edellisen kerran sisäistä järjestökuvaa on kartoitettu vuonna 1995, joten uuden tutkimuksen tuloksia voidaan verrata siihen.

Hallitus linjasi myös edunvalvonnan suuntaviivoja ohjeeksi edunvalvontavaliokunnan jatkovalmistelulle. Seuraavan sopimuskauden painopisteenä on perustyöajan ansio. Lisäksi päivystysrupeamien lyhentäminen tulisi olla esillä. Työvuoromalleja voidaan rakentaa koskien superraskaita päivystyksiä.

Palkkauksen rakenneuudistus oli yksi esille tulleista asioista. Sekä kokonaispalkka- että suoritepalkkakokeilut pitäisi saada käyntiin.

Hallitus katsoi, että EML-järjestelmää kehitetään sopimuslääkärijärjestelmän suuntaan.

Toimiston kehittämistä koskevan keskustelun jälkeen hallitus hyväksyi periaatteen, että liiton toimistossa yhdistetään neuvotteluosasto ja järjestöosasto yhdeksi osastoksi, edunvalvontaosastoksi.

Hallitus antoi valtuudet käynnistää tilapäisen työmarkkinalakimiehen etsiminen.

TYÖRYHMÄ POHTIMAAN HALLINNON PÄTEVYYTTÄ

Suunnittelukokouksen lomassa pidetyssä ns. rutiiniasioiden kokouksessa hallitus päätti asettaa hallinnon pätevyyden jatkolinjauksia suunnittelevan työryhmän. Sen työn määräaika on 31.5.2001.

Vuoden 1999 alusta voimaan astuneessa uudessa erikoislääkäritutkintoasetuksessa todetaan, että nykymuotoinen erikoislääkärin hallinnon pätevyys lakkaa vuoden 2002 lopussa. Perustelumuistiossa todetaan, että hallinnon pätevyyteen johtava koulutus on tarkoitus uudistaa vuodesta 2003 alkaen.

Lääkäriliitto teki yhdessä lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien kanssa viime syksynä aloitteen opetusministeriölle tämän suunnittelutyön pikaiseksi käynnistämiseksi. Ministeriö ei kuitenkaan kaavaile esimerkiksi työryhmän perustamista asiaa suunnittelemaan.

Lääkäriliiton edustajat ja tiedekuntien hallinnon pätevyyden kouluttajat keskustelivat tilanteesta kuukausi sitten. Tämän keskustelun ja liiton koulutusvaliokunnan kokouksen perusteella päätettiin ehdottaa Lääkäriliiton hallitukselle, että liitto perustaisi työryhmän tekemään jatkosuunnitelmat hallinnon pätevyyden koulutuksesta vuodesta 2003 alkaen.

Työryhmän tehtävänä olisi myös suorittaa kysely hallinnon pätevyyden hankkineille ja sitä parhaillaan hankkimassa oleville lääkäreille.

Koulutusvaliokunta ehdotti, että liitto pyytäisi kutakin lääketieteellistä tiedekuntaa nimeämään yhden edustajan työryhmään. Sen puheenjohtajana toimii professori Mats Brommels Helsingin yliopistosta ja liiton edustajina Hannu Halila, Jarkko Ihalainen, Kirsi Räisänen, Pirjo Pennanen, Pekka Saukko sekä Hanna Mäkäräinen. Saukko ja Mäkäräinen ovat liiton edustajia siinä tapauksessa, jos he eivät tule nimetyksi tiedekuntiensa edustajina. Sihteerinä toimii Pirjo Kannisto.

Hallitus hyväksyi kannanoton liiton näkemykseksi huumeongelmaisten hoidon järjestämiseen. Liitto toteaa mm., että heinäkuun alussa voimaan tuleva asetus vieroitus-, korvaus- ja ylläpito-ohjelmista vaatii huomattavasti uusia resursseja käytännön tasolla. Valtion ja kuntien päättäjien on turvattava kiireellisesti riittävät ylimääräiset voimavarat tarvittavien tilojen ja henkilökunnan hankkimiseksi.

Liiton hallitus otti periaatteellisen kannan, että Lääkäri ja lainsäädäntö -kirja käännetään ruotsiksi. Lääkäriliitolla on ruotsinkielisiä jäseniä noin 1 000.