Hallituksen uusi jäsen Kaisa Nissinen-Paatsamala: Jäsenistön palveluun panostettava
- Lääkäriliitto ylipäänsä ja erityisesti sen hallitus on olemassa jäsenistöään varten. Edunvalvonta on liiton keskeinen tehtävä ja juuri sitä liitolta odotetaan. Myös koulutus ja eettiset kysymykset ovat tärkeitä, toteaa Lääkäriliiton hallituksen uusi jäsen, terveyskeskuslääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala. Hän aloitti työskentelyn liiton hallituksessa tämän vuoden alussa.
Hänen mielestään liiton toiminnassa on hankala asettaa eri toimintoja tärkeysjärjestykseen.
- Tässä asiassa Lääkäriliitto eroaa aika paljon muista ammattiliitoista, joissa koulutus ja eettiset kysymykset eivät korostu. Mielestäni etenkin lakimiespalveluita tulee vahvistaa liiton toimistossa.
Nissinen-Paatsamala valittiin täksi vuodeksi järjestövaliokunnan puheenjohtajaksi.
- On todella haastavaa astua remmiin Heikki Pärnäsen jälkeen. Hän onnistui loistavasti lääkärilakon toteuttajana. Koska toimin pitkään aluepäällikkönä, on järjestövaliokunnan työ tullut tutuksi. Omin alueeni liiton toiminnassa onkin juuri järjestö- ja edunvalvonta-asiat. Mielestäni järjestövalmiuden ylläpito mahdollistaa aktiivisen edunvalvonnan.
Yleislääketieteen erikoislääkäriksi vuonna 1992 valmistunut Nissinen-Paatsamala työskentelee Turun terveyskeskuksessa. Hän toimii vastaavana lääkärinä Ilpoisten terveysasemalla.
- Suurimman osan työurastani olen ollut Turun terveyskeskuksen palveluksessa. En kuitenkaan pidä itseäni turkulaisena, vaikka olen ollut Turussa vuodesta 1976 lähtien. Turkulaisuus on jotain sellaista, jota ei ymmärrä alle 50 vuoden, hän naurahtaa ja äänessä on häivähdys Turun murretta.
Nissinen-Paatsamala on syntynyt Lappeenrannassa, mutta sen jälkeen on varsinkin Pohjanmaa tullut tutuksi.
- Aluksi muutimme Kokkolan kautta Kannukseen, jossa kävin koulua kahdeksan vuoden ajan. Sieltä siirryimme Seinäjoelle, jossa kirjoitin ylioppilaaksi.
LUOTTAMUSMIEHET TARVITSEVAT LISÄKOULUTUSTA
Nissinen-Paatsamala on ollut pitkään mukana liiton järjestötoiminnassa. Turun paikallisosaston toiminnassa hän on ollut mukana vuodesta 1991 lähtien. Turun aluepäällikkönä Nissinen-Paatsamala toimi vajaan kymmenen vuoden ajan. Kunnallislääkärien johtokunnassa hän on mukana kahdeksatta vuotta.
- Se, miten tulin lähteneeksi mukaan järjestötoimintaan, oli aika hauska tapaus. Vuonna 1989 tuli virkaehtosopimukseen muutos, jossa luotiin toimenpidepalkkiojärjestelmä. Sitä ennen oli ollut automaattinen todistuspalkkio, joka oli 650 markkaa kuukaudessa. Tulin lomalta ja huomasin, että palkkani oli laskenut 650 markkaa kuukaudessa.
- Otin asiasta kauheat pultit ja soitin ensimmäistä kertaa elämässäni Lääkäriliittoon. Mikko Kangas sattui vastaamaan puhelimeen ja kävimme asiasta kiivaanpuoleisen keskustelun. Silloin päätin, että eiköhän asiaan voisi saada jotain muutosta. Loppujen lopuksi olen nykyään ollut itse kehittämässä toimenpidepalkkiojärjestelmää.
Hän on toiminut luottamusmiehenä toistakymmentä vuotta.
- Turku on perinteisesti ollut työteliäs paikka luottamusmiehelle, sillä koko ajan saa olla varpaillaan. Luottamusmiehen homma on todella työllistävää. Se aika, joka on varattu luottamusmiehelle, ei riitä ollenkaan asioiden hoitamiseen.
Nissinen-Paatsamala kertoo, että hänen luottamusmiesaikanaan on Turussa ollut lakon lisäksi yksi hakukielto ja hakusaarto hallintomallin takia ja muutamia muita pienempiä erimielisyyksiä.
- Koko ajan on joku skaba menossa. Turussa asioita hankaloittaa se, että henkilöstökeskus päättää asioista ja terveystoimi vastaa asioista. Vaikka työnantajapuolenkin kanssa yhdessä ehdottaisi jotain, niin henkilöstökeskuksen hyväksyntä ei ole varmaa.
Hän muistuttaa, että luottamusmiehen työ on kaikesta huolimatta mielenkiintoista ja haastavaa.
- Se myös palkitsee. Usein käy kuitenkin niin, että se palkinto tulee vain itseltä. Kukaan ei tiedä, mitä olet tehnyt, koska kaikista asioista ei voi puhua. Jos esimerkiksi järjestelee yksittäisen ihmisen palkka-asioita, niin ei siitä kerrota kenellekään. Lisäksi luottamusmiehellä on selvitettävänä paljon työsuojelullisia asioita, joissa kollegat ovat ottaneet yhteyttä luottamusmieheen.
Sopimustoiminta on siirtymässä enenevässä määrin paikallistasolle.
- Mitä enemmän sopimukset rakennetaan paikalliseen varaan, sitä työläämmäksi luottamusmiehen työ käy. Minusta tuntuu, että jo nyt on vaikeuksia luottamusmiesten rekrytoinnissa.
Hän toteaa, että luottamusmiehet tarvitsisivat ehdottomasti lisäkoulutusta.
- Luottamusmiehellä ei ole vielä riittävästi kokemusta neuvottelujen käymisestä. Ainakin minulle se on vaikeaa, vaikka olen ollut näinkin kauan mukana. Aina tulee uusia asioita.
TYÖSUOJELUUN PANOSTETTAVA
- Terveyskeskuslääkärin työssä haluan edistää ennen kaikkea työsuojelullisia asioita. Terveyskeskuslääkärille lisätään koko ajan tehtäviä, mutta kukaan ei kysy sitä, millä ajalla ne hoidetaan. Muiden tehtävien kuin vastaanottotoiminnan osuus tahtoo kertyä liian suureksi. Tämän takia pitäisi pienentää väestömääriä, mutta nykyisellään se on hankalaa, sillä terveyskeskustyö ei houkuttele nuoria lääkäreitä.
Nissinen-Paatsamala muistuttaa, että väestömäärä, jonka lääkäri voi hoitaa, vaihtelee hyvin paljon paikkakunnittain.
- Esimerkiksi Lapissa tai Pohjois-Karjalassa voidaan hoitaa huomattavasti pienempi väestö kuin suurissa kaupungeissa, joissa on korvaavia toimintoja paljon. Myös vastuuväestön laatu vaikuttaa asiaan.
Hän toteaa, että terveyskeskuspuolella on alkamassa työntekijän markkinat.
- Selvästi huomaa, että ainakin meillä on sijaisten palkkausta jouduttu parantamaan.
Nissinen-Paatsamala tuo esille sen, että täydennyskoulutukseen pääsy on suuri ongelma.
- Koulutusmäärärahat ovat sen verran pieniä, eivätkä ne ole erikseen korvamerkittyjä lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. Hoitohenkilökuntaahan on yli nelinkertaisesti enemmän kuin lääkäreitä.
- Täydennyskoulutus on erittäin tärkeää, koska lääketiede uudistuu viiden vuoden välein. Varsinkin luottamusmiesten ammatillinen koulutus tahtoo jäädä ajanpuutteen vuoksi järjestökoulutuksen varjoon tai päinvastoin. Paikallisen sopimisen yleistyttyä tähän asiaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
ARVOSTUSTA LISÄTTÄVÄ
Hän toteaa, että terveyskeskuslääkärin arvostus on nykyään aika huono.
- Kuitenkin terveyskeskuslääkäri on lähellä potilasta. Hän on asiantuntija, jonka tehtävänä on päättää, tarvitaanko erikoislääkärin palvelua vai ei.
Nissinen-Paatsamala arvelee, että nuoret hakeutuvat mieluummin sairaalapuolelle, sillä terveyskeskuslääkärin työ on aika yksinäistä ja usein pakkotahtista.
- Potilaan kanssa ollaan kahden kesken ja nopeasti täytyy ratkaista jatkotutkimuksen tarve. Nopea päätöksenteko vaatii kokemusta ja uskallusta ottaa vastuuta.
Hän toteaa, että nykyään pyritään paljon uudistamaan päivystyspisteitä.
- Yleensä käy niin, että sairaaloiden poliklinikoita alkaa päivystää terveyskeskuslääkäri. Minun mielestäni terveyskeskuslääkärin tulee hoitaa perusterveydenhuoltoon kuuluvat päivystystapaukset. En kuitenkaan pysty helposti löytämään montakaan sellaista potilasta, joka tarvitsee välitöntä terveyskeskustasoista lääkärinhoitoa keskellä yötä. Yleensä näissä tapauksissa kysymyksessä on selkeästi erikoislääkärin hoitoa vaativa potilas. Valitettavan usein etulinjassa on kuitenkin nuorin ja vähemmän kokenut lääkäri.
