Maailman Lääkäriliiton WMA:n vuonna 1964 hyväksymä lääketieteellistä tutkimustyötä koskeva Helsingin julistus (http://www.wma.net/e/ 17-c_eprargraphnumbering.html; suomenkielinen käännös löytyy Lääkärin etiikka -kirjasta) on yksi keskeisimmistä kansainvälisistä lääkintäeettisistä säännöksistä. Julkilausumaan on tehty vuosien kuluessa joitakin muutoksia, mutta parhaillaan on meneillään koko julistuksen uudelleenarviointi ja tarkistaminen ajan tasalle.

Uudistusta on valmistellut työryhmä, johon kuuluvat Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja Kati Myllymäki sekä Yhdysvaltain ja Kanadan lääkäriliittojen entiset puheenjohtajat. Asiasta on pyydetty lausunnot eri maiden lääkäriliitoilta sekä lukuisilta muilta lääkäri- ja potilasjärjestöiltä. Uudistettu julistus on tarkoitus vahvistaa WMA:n seuraavassa yleiskokouksessa lokakuussa 2000.

Uudistukseen liittyy useita periaatteellisia kysymyksiä, joista eri maiden lääkärien näkemykset vaihtelevat. Helsingin julistuksessa on perinteisesti puhuttu biomedical-tutkimuksesta, mutta työryhmässä on pohdittu, jääkö esimerkiksi psykiatrinen tai sosiaalilääketieteellinen tutkimus tämän käsitteen ulkopuolelle, jolloin parempi käsite kuvaamaan kaikkea lääketieteellistä tutkimusta olisi medical research. Samoin on keskusteltu siitä, koskeeko julistus vain ihmisille tehtäviä tutkimuksia vai pitääkö sen periaatteita soveltaa myös esimerkiksi ihmisalkion tai ihmiskudoksen käyttöön tai silloin, kun käytetään hyväksi aiemmin kerättyjä tietopankkeja.

Työryhmä on kiinnittänyt huomiota myös tutkimusrahoituksen läpinäkyvyyteen. Tutkimuksen rahoitus ja siihen mahdollisesti liittyvät eturistiriidat tulee selvittää eettiselle toimikunnalle, ja myös koehenkilöllä on oikeus tietää, kuka tutkimuksen maksaa.

Uusien hoitomuotojen kokeilua koskevissa kysymyksissä erityisesti kehitysmaita WMA:ssa edustavat lääkärit ovat puolustaneet omien kansalaistensa oikeutta parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Teollisuusmaiden eettisten toimikuntien hylkäämiä tutkimuksia ei saa viedä kehitysmaihin.

Myös tutkimustulosten julkistamiseen liittyviä eettisiä näkökohtia on pohdittu julistusta valmistelevassa työryhmässä. Nykyisin julkisuuteen pääsevät vain onnistuneet, tutkijan tai tutkimuksen rahoittajan odotuksia vastaavat tulokset. Kuitenkin myös sellaiset tutkimukset ja hoitokokeilut, joissa hoitovastetta ei ole saatu, tulisi saattaa yleiseen tietoisuuteen jo senkin takia, ettei potilaita uudelleen rasiteta samoilla turhilla kokeilla. Ehkä Internet- ja tietokantajärjestelmät tarjoavat tulevaisuudessa entistä paremman kanavan tällaistenkin tutkimustulosten raportointiin.

Lääkäriliiton jäsenillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa tutkimustoimintaa koskevan eettisten säännöstön valmisteluun osallistumalla WMA:n Helsingin julistuksen uudistamista koskevaan keskusteluun. WMA:n kotisivuilla on esitelty keskeisten säännösten uudistamiseksi ehdotukset, joista voi esittää näkemyksiä suoraan WMA:lle (http://www.wma.net/e/helsinki.html). Lisäksi Suomen Lääkäriliiton jäsenille on avattu liiton Internet-sivuilla uusi tutkimusetiikkaa koskeva keskustelutaulu.