Lääkäriliiton seitsemästä aluepäälliköstä on hommassa pisimpään ollut terveyskeskuslääkäri Juha Rytsölä, joka toimii Helsingin vastuualueen perusterveydenhuollosta vastaavana aluepäällikkönä. Hän on ollut aluepäälliköksi nimitettynä siitä lähtien, kun aluepäällikköorganisaatio vuoden 1984 lääkärilakon jälkimainingeissa perustettiin.

Rytsölä työskentelee omalääkärinä Viiskulman terveysasemalla Helsingissä. Hän on ollut Helsingissä terveysviraston erilaisissa tehtävissä vuodesta 1975 lähtien

Hän on nähnyt väestövastuujärjestelmän, jota nykyään kutsutaan virallisesti omalääkärijärjestelmäksi, koko kehityskaaren suunnittelusta nykytilanteeseen.

- Minusta se on edelleen ihan järkevä järjestelmä. Edellytyksenä on, että sille annetaan tarpeeksi resursseja. Alunperin katsottiin, että lääkärillä on hoidettavanaan tietty väestö ja joku kohtuullinen määrä muita tehtäviä. Jos sitten naapurihuoneesta yks kaks puuttuukin lääkäri, hänen väestönsä ei tulisi kaatua toisen lääkärin niskaan. Tällöinhän työmäärä kaksinkertaistuu, eikä järjestelmä enää sitten toimi.

Omalääkärijärjestelmä on ollut Helsingissä kymmenkunta vuotta.

- Siinä on jatkuvasti ollut takkuilua, koska resursointi on ollut ongelmallista. Nyt varsin usein kuitenkin tulee sellaista viestiä, että kyllä se järjestelmä pelaa, kun kaikki virat ovat hoidettuna. Jos porukkaa puuttuu, niin mielestäni työnantajan tulisi yksinkertaisesti ostaa sitä jostain ulkopuolelta. Samalla tavoinhan ostetaan päivystykseenkin keikkalääkäreitä paikkaamaan tilannetta siihen asti, kun saadaan vakilääkäri paikalle.

Hän toteaa, että suomalainen terveydenhuolto on ylipäätään niukasti rahoitettu.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että raha ei enää kunnolla riitä terveydenhuollolle annettujen velvoitteiden täyttämiseksi. Tällöin joudutaan karsimaan peruspalveluista. Se on vaikeata, koska se jää suoritusportaan tehtäväksi. Ne, jotka ovat asioista päättäneet, eivät ole karsimisista mitenkään vastuussa.

YHTEYDENOTTOJA TOIVOTAAN LISÄÄ

Rytsölä muistelee, että Lääkäriliiton järjestötoimintaan mukaan lähteminen oli enemmän tai vähemmän sattuman kauppaa.

- Olin lakkosihteerinä Helsingissä vuonna 1984. Minua sitten kysyttiin lakon jälkeen aluepäälliköksi ja vastasin, että voinhan minä ruvetakin.

Hän näkee aluepäällikön tehtävän ennen kaikkea linkkinä eri alueiden ja liiton toimiston välillä.

- Kun kentällä todetaan organisaatioon tai käytännön hommiin liittyviä ongelmia ja asiasta halutaan näkemys muualta kuin omalta paikkakunnalta, niin silloin kannattaa ottaa yhteyttä aluepäällikköön. Joka tapauksessa olisi hyvä viestiä minulle päin, mitä asioita on meneillään eri puolilla, vaikkei niihin erityistä mielipidettä tarvitsisikaan.

Aluepäällikköjärjestelmässä Rytsölän vastuualueella ovat pääkaupunkiseudun paikallisosastojen (Helsingin Avohoitokeskuksen paikallisosasto, Espoon paikallisosasto, Vantaan paikallisosasto) lisäksi Hyvinkään, Itä-Uudenmaan, Kotkan seudun, Kouvolan seudun, Länsi-Uudenmaan piirin, Suurlohjan sekä Etelä-Karjalan paikallisosastojen terveyskeskuslääkärit.

HARRASTUKSINA MUSIIKKIA JA LIIKUNTAA

Rytsölän vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu musiikki ja liikunta.

- Kuuntelen musiikkia kaikkiruokaisesti klassisesta kevyeen musiikkiin. Pianoa soittelen kotitarpeiksi. Käyn kuntosalilla ja hölkkäilen, sukeltamista ja laskuvarjohyppyä olen kokeillut, samoin rata-ajoa. Talvisin hiihdän sekä murtsikkaa että mäkeä.