Helsingin kaupunki uudistaa terveysasemiensa hallintoa. Lääkärit toivovat, että toimintojen johtamiseen ja suunnitteluun saataisiin lisää resursseja.

- On väläytelty myös sitä, että kaikki terveysasemat eivät olisikaan omia tulosyksiköitään. Tämä voi pitkällä aikavälillä merkitä myös terveysasemien vähenemistä. Se ei välttämättä ole huono asia, mutta näen, että tulosyksikkö on tehokkain tapa johtaa terveysasemaa, aiheesta Suomen Lääkäriliiton Helsingin alueen luottamusmiespäivillä puhunut ylilääkäri

Mikko Valkonen

Uuden organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän pohjaksi tehdään konsulttiselvitystä, joka on valmistumassa vielä tänä syksynä.

- Helsinki siirtyi perusterveydenhuollossaan neljä vuotta sitten maantieteellisiä alueita painottavasta seitsemän terveyskeskuksen mallista toimintopohjaiseen organisaatioon: terveysasemat, akuuttisairaalat, pitkäaikaissairaalat, hammashoito ja psykiatrinen hoito järjestyivät omiin osastoihinsa.

- On havaittu, että ainakaan terveysasemille tämä ei ole paras mahdollinen ratkaisu, Valkonen kertoo.

Liian lavea organisaatio

Edellisessä uudistuksessa syntyi 26 tasa-arvoista terveysasemaa, joiden toiminta luotsaa liki 30-jäseninen johtoryhmä.

- Malli on liian lavea, mikä näkyy siinä, että johtoryhmä on muuttunut johtamisvälineestä tiedonjakofoorumiksi, Valkonen kritisoi.

Uudistus heikensi toimintaedellytyksiä myös siten, että terveyskeskuksissa olleet johtamisen tukitoiminnot keskitettiin yhteen uuteen osastoon.

Kaikilla terveysasemilla ei myöskään ole omaa johtavaa lääkäriä tai ylihoitajaa, vaan lähiesimies istuu esimerkiksi viiden kilometrin päässä toisella terveysasemalla. Valkosen mielestä tämä ei ainakaan edistä asioiden sujumista.

Kunnollinen johto ei maksa välttämättä enempää

Helsingin perusterveydenhuollossa työskentelevät ylilääkärit ovat jättäneet työnantajalle esityksen tulevasta organisaatiorakenteesta. Terveysasemaosaston johdossa olisi nykyiseen tapaan terveysjohtaja ja johtava ylilääkäri vahvistettuna hallintoylijohtajalla ja riittävällä määrällä tutkijoita ja sihteeristöä.

Jokaisella yksittäisellä terveysasemalla olisi ylilääkärinsä ja ylihoitajansa. Mikäli aseman ylilääkäri osallistuu terveysasemaosaston johtoryhmään, asemalla työskentelee toinenkin ylilääkäri.

Esityksessä terveysasemaosaston noin kymmenen hengen johtoryhmä koostuu terveysjohtajasta, hallintoylijohtajasta, toimintojen suunnittelusta vastaavista, henkilöstön edustajista, sihteeristä ja neljästä - viidestä ylilääkäristä.

Ylilääkärit pitävät tärkeänä myös sitä, että jokainen terveysasema on oma tulosyksikkönsä, jonka vetäjällä on toiminnasta kokonaisvastuu. He näkevät myös, että palkkausta tulee tarkastella suhteessa tehtävien vaativuuteen, uuden sopimuksen puitteissa.

- Uudistuksen tavoitteisiin kuuluvat muun muassa toiminnan yhtenäistäminen, johtosuhteiden selkiyttäminen ja toiminnallisen asiantuntijuuden vahvistaminen. Yhtenä tavoitteena on väläytelty tulosyksiköiden vähentämistä nykyisestä 24:stä kahdeksaan, mikä pitkällä aikavälillä voi merkitä terveysasemien määrän vähenemistä, Valkonen kertoo.

- Satsaaminen terveysasemien johtoon ei tuo ainakaan suuria lisäkustannuksia, sillä ylilääkärit työskentelevät monin paikoin alaisiaan pienemmillä palkoilla.