Terveydenhuoltojärjestelmä kaipaa perusteellista uudistusta, lausui valtuuskunta kevätkokouksessaan.

Lääkäriliiton valtuuskunta pohti, mikä olisi paras tapa järjestää suomalainen terveydenhuolto, ja millaisten periaatteiden pitäisi ohjata sen järjestämistä.

Ihannemallia haettiin valtuuskunnan pienryhmätyöskentelyllä.

Nyt keskustelun keskiössä oli palveluiden järjestämisvastuu. Rahoitus- ja tuotantotapojen puiminen, kuten julkisen ja yksityisen sektorin ja suurten ja pienten yksiköiden vertailu, jätettiin toiseen yhteyteen.

Väestöpohja kannattelee järjestelmää

Ryhmätyön tulokset valtuuskunta summasi julkilausumaksi.

Valtuuskunnan mukaan hyvän terveydenhuoltojärjestelmän avain on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilun sulkemisessa. Palvelut pitää saada toimimaan saumattomana kokonaisuutena.

Järjestelmän on oltava tehokas ja taloudellinen. Toiminnan kustannuksiin on pystyttävä vaikuttamaan.

Potilaille on taattava yhdenvertainen hoidon saatavuus ja saavutettavuus. Palveluiden on oltava riittävän lähellä ja niihin on päästävä tarpeen mukaan.

Tähän ei nykyjärjestelmä taivu.

Valtuuskunnan ratkaisussa terveydenhuoltojärjestelmä perustuisi 5-15 alueeseen, jotka vastaavat siitä kokonaisuutena. Valtuuskunta uskoo riittävän suuriin alueisiin: ne takaavat järjestämisosaamisen ja sen taloudelliset edellytykset. Pienen väestöpohjan varassa palveluita on vaikea kannatella.

Järjestelmän sisällä palvelut ja niiden rahoitus voidaan tuottaa monin tavoin.

- Laki sallii jo nyt monenlaiset palvelutuotannon muodot, alusti Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Uudistus näköpiirissä - jälleen

Terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisesta on keskusteltu jo vuosia. Palvelurakenneuudistusta selvittää nyt sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka on määrä jättää väliraporttinsa toukokuun lopussa.

Potilaan näkökulmasta uudistus on toivottava, sillä nykyjärjestelmässä hoitoonpääsy kangertelee. Lääkäriliiton huhtikuussa teettämän selvityksen mukaan 57 prosenttia vastaajista koki pitkät odotusajat ongelmaksi. Vastanneista 37 prosenttia oli käyttänyt yksityislääkärin palveluja, koska heillä oli ongelmia päästä julkiseen terveydenhuoltoon.

Nykyisin terveydenhuollon järjestämisvastuu on hajautettu kunnille, ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on kahdellakymmenellä sairaanhoitopiirillä. Suomessa järjestämisvastuu on eurooppalaisittain verraten poikkeuksellisen hajautettu ja järjestämisvastuuseen kuuluvat alueet ovat väestöpohjaltaan poikkeuksellisen pieniä.

Valtuuskunta vaihtuu

Tämä valtuuskunta kokoontui toukokuussa viimeistä kertaa. Joulukuussa kokoontuu uusi, vastavalittu valtuuskunta. Ehdokkaaksi liiton valtuuskunnan vaaliin voi asettua jokainen liiton vaalikelpoinen jäsen. Lomake ehdokkaaksi asettumisesta on vaalioppaan liitteenä, joka ilmestyy Lääkärilehden numerossa 22.

Valtuuskunta käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa. Se määrittelee toiminnan suuntaviivat, hyväksyy talousarvion ja valitsee liiton puheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet.