Lääkärilakko 2001 tulee jäämään suomalaisen työmarkkinapolitiikan historiaan varmasti poikkeuksellisen pituutensa takia. Lakko muistettaneen myös jatkossa siksi, että sen lopettamiseksi turvauduttiin työriitalain mukaiseen sovittelulautakuntaan, jonka käytöstä tai toimivuudesta ei juurikaan ole aikaisempaa kokemusta. Sovittelulautakunnan perustaminen tuli kaikille yllätyksenä Lääkäriliiton ehdottaessa sitä. Toimintamahdollisuuksiin kohdistuneista epäilyistä huolimatta - ja huolimatta viime viikon epäonnistumisestaan sovintoesityksen tekemisessä - sovittelulautakunta on jo nyt osoittautunut ainakin tässä lakossa kohtuullisen hyväksi tavaksi viedä paikalleen jumittunutta sovittelutyötä eteenpäin.

Media kommentoi monimielisesti äkkikäännettä, jonka lääkärilakko sai sovittelulautakunnan nimeämisen myötä: liiton päättämä lakon keskeytys tunnustettiin järkeväksi toimenpiteeksi, mutta samaan hengenvetoon todettiin myös, että se nostaisi varmasti kynnystä aloittaa lakko uudestaan kolmen viikon päästä. Jonkun lehden mielestä nurkkaan itsensä ajanut Lääkäriliitto onnistui kuin onnistuikin kiemurtelemaan pois Saloniuksen asettamasta koukusta.

Sovittelulautakunnan mahdollisuuksia ratkaista riita-asia itse suurin osa mediasta arveli heikoiksi, koska lähes samat henkilöt, jotka olivat istuneet jo neljä kuukautta neuvottelupöydän vastakkaisilla puolilla, nimettiin jatkamaan riitelyään.

Omana kuriositeettinaan on mainittava eräiden järjestöjohtajien ilmaantuminen tässä vaiheessa julkisuuteen, joko toitottamaan lääkärilakon yhteiskuntaturmiollisuutta, liian pitkää kestoa tai tarvetta lautakunnan miehittämisestä riidan ulkopuolisilla, siinä aiemmin ryvettymättömillä henkilöillä. Tätä tuskin voi parhaalla tahdollakaan tulkita muuksi kuin haluksi päästä kiillottamaan kilpeään oman järjestönsä ulkopuolella taitavana ay-poliitikkona ja rauhantekijänä.

Sovittelulautakunta toimi suljetuin ovin

Tiettävästi puheenjohtaja Saloniuksen toivomuksesta sovittelulautakunnan työskentely sovittiin heti ensimmäisten asioiden joukossa salaiseksi. Tietoja kokousten ajankohdista, niissä käsitellyistä asioista, tai käydyistä keskusteluista puhumattakaan, ei päästetty julkisuuteen. Toimintaperiaatteista tiedettiin parisen viikkoa jatkuneen työskentelyn ajalta vain se, että lautakunta ei tulisi tekemään äänestysratkaisua; se tuo ulos joko yksimielisen esityksen tai ei tee ehdotusta lainkaan.

Lääkäriliitto oli alun pitäen edellyttänyt, että se haluaa lautakunnan työn tuloksen käsittelyyn 10.8. koolle kutsuttavaan valtuuskuntaansa, eli käytännössä lautakunnan ehdotuksen olisi pitänyt olla käytössä edellisenä päivänä pidetyssä hallituksen kokouksessa.

Keskiviikkona 8.8. illalla tiedettiin, että seuraavan päivän hallitusten kokouksiin ei todennäköisesti saada sovittelulautakunnan ehdotusta. Hieman tahmean alun jälkeen lautakunnassa oli kuitenkin päästy kiinni kiistakysymyksiin ainakin siinä määrin, että puheenjohtaja Salonius passitti lautakunnan jäsenet hallitustensa kokouksiin tutkailemaan jatkoneuvottelueväitään seuraavaa, torstaina 9.8. klo 17.00 pidettyä kokousta varten.

Lääkäriliiton hallitus sai raportin lautakunnan työstä ja se ohjeisti edustajansa illan kokoukseen. Torstai-illan kokouksen tehtävänä oli lähinnä SLL:n ja KT:n näkemysten tiedoksi saattaminen puheenjohtaja Saloniukselle, joka ei kuullun mukaan pitänyt tilannetta täysin mahdottomana. Lautakunnan seuraava palaveri sovittiin perjantaiaamuksi, johon yön aikana työstettiin torstai-illan materiaalia.

Sovittelulautakunta piti kokouksensa perjantaiaamuna alkaen klo 9.00. Lähes parituntisen kokouksen aikana käytiin läpi kiistanalaiset tekstikysymykset ja selviteltiin sopimusluonnoksen kokonaiskustannusten ehdottomia kipurajoja. Kokous päätyi, kun todettiin, ettei yhteistä sovintoesitystä ole mahdollista antaa.

Lautakunnan jäsenet raportoivat perjantaipäivän aikana tilannetta omille valtuuskunnilleen ja palasivat vielä klo 16.00 neuvotteluun, jonka päätteeksi puheenjohtaja Salonius totesi edelleen sovintoehdotuksen antamisen mahdottomaksi. Enempi sovittelu sovun löytämiseksi vielä viikonlopun aikana arvioitiin myös turhaksi.

Saatuaan tiedon tämän viimeisen palaverin tuloksesta Lääkäriliiton valtuuskunta päätti aamupäivällä alkaneen kokouksensa todeten, että lääkärien lakko jatkuu maanantai-aamusta 13.8. alkaen aiemmin ilmoitetun mukaisesti. Liitto jättää samaisena maanantaiaamuna myös lakon laajentamista 27.8. koskevan lakkovaroituksen. Käytännössä lakko laajenee koskemaan kaikkia yliopistosairaaloita vasta kahden viikon kuluttua mainitusta päivämäärästä eli 10.9.

Mitä opittu sovittelulautakunnasta?

On huomattava, että sovittelulautakunta ei ole lopettanut itseään, vaikka se ei pystynyt tekemään hyväksyttävää sovintoesitystä perjantain 10.8. aikana. Se jatkaa työtään jossain vaiheessa myös jatkossa.

Lääkäriliiton taannoinen ratkaisu edellyttää lakon sovittelulta laillisten sovitteluelinten käyttöä valtakunnansovittelijan ehdottaman riitaosapuolten keskeiseen sopimukseen perustuneen työryhmän sijasta oli varmasti oikeaan osunut ratkaisu. Lakon keskeyttämisen ja korkeimman järjestöjohdon nimeämisen tarkoituksena oli antaa vastapuolelle, medialle ja yhteiskunnalle viesti, että Lääkäriliitolla on halu ja tarvittaessa myös kyky tehdä lakon lopettava sopimus. KT pyrki omilla valinnoillaan varmasti myös samaan. Työriidan osapuolet lähtivät sovittelulautakunnan työhön vakavissaan.

Molemmat osapuolet myöntävät, että sekä KT että SLL lähentyivät tavoitteissaan toisiaan pariviikkoisen työrupeaman aikana, eli sovittelu todella eteni. Lautakunta toimi ajatellulla tavalla huolimatta vanhat-riitapukarit-jatkavat -väitteistä. Näyttääkin selvältä, että lautakunnan jäsenten henkilöllisyys ei ole loppujen lopuksi kovin merkittävä asia sovinnon syntymiselle tai syntymättömyydelle. Lääkärilakon viime viikonvaihteen ratkaisut tekivät kummallakin puolella lautakunnan päämiehet eli KT ja Lääkäriliitto.

Vaikka sovintoa ei vielä saatu aikaan, sovittelulautakunnan työlle on annettava sen ansaitsema tunnustus. Sen työ vei sovittelua parissa viikossa eteenpäin enemmän, kuin mitä oli tapahtunut sitten toukokuun lopun. Tämä sovittelumalli on uskottava viemään lääkärilakon sen loppuratkaisuun saakka.