Lehti 47: Liitto toi­mii 47/2000 vsk 55 s. 4877

Itsenäinen ammattijärjestö

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton vanha valtuuskunta kokoontuu toimikautensa viimeiseen kokoukseen 8.-9.12. ja ehtii ottaa kantaa sopimustilanteeseen ja valitsee myös ensi vuodelle uuden puheenjohtajan ja hallituksen. Valtuuskunnan vaali ei tuonut mitään suuria yllätyksiä, nuoriso menetti yhden paikan sairaalaspesialisteille ja toisen kunnallislääkärien ryhmälle. Vallankumousta ei tullut eikä äänestysprosentti noussut niin korkealle kuin olisi voinut odottaa äänekkäimpien nettikapinallisten volyymistä tai viime keväisestä jäsenäänestyksestä. Ehkä kollegat kuitenkin äänestävät arvostamaansa tuttua kollegaa enemmän kuin jotakin tiettyä ryhmittymää. Osallistumattomien ajatukset tietysti mietityttävät; ilmaiseeko passiivisuus tyytyväisyyttä, protestia vai silkkaa välinpitämättömyyttä...

Tupo-tilanne on mielenkiintoinen, SAK:laiset ja STTK:laiset hyrisevät tyytyväisyydestä ja poseeraavat mielellään yhteiskunnan tukipylväinä ja kansikuvamalleina. Akavalaiset ovat tyrmistyneitä sivuraiteelle ajautumisestaan. Nytkään ei siis ole oikea aika korjata pitkälle koulutettujen julkisen sektorin työntekijöiden ongelmia?! Yhteiskuntarauha, kansakunnan yhtenäisyys, inflaation hallinta ja kansantalouden vakaa kehittyminen olisi jälleen kerran lunastettava akavalaisten joustoilla. Jos työläiset pitävät vaatimuksistaan kiinni, se luetaan napakaksi ja oikeutetuksi edunvalvonnaksi. Mikäli tiukkana on akateeminen ryhmä, kyseessä on työmarkkinahäiriköinti ja ahneus.

Pääministeri Lipponen puhui Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen 30-vuotisjuhlassa 2.12. Helsingissä. Pääministeri puhui paatoksella julkisesta sektorista työnantajana suurten ikäluokkien eläköityessä ja korosti oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä palkkaa. Olisi hauska kuulla Lipposen markkamääritelmä tälle käsitteelle. Pääministerin puhe oli selvästi kirjoitettu kieli keskellä suuta, ovathan tupo-kierroksen liittokohtaiset sopimukset herkimmässä neuvotteluvaiheessa. Hän kuitenkin vetosi työrauhaan ja korosti julkisen sektorin lakkojen vaikutusten kohdistuvan suoraan palveluiden käyttäjiin, kun taas työnantajalle koituu säästöjä. Epäkohtien korjaamiseen tarvitaan aikaa ja malttia, muotoili Lipponen. Ehkäpä sitä malttiakin löytyisi, jos olisi näkyvissä ja luvassa jonkinlainen aikataulu näihin korjauksiin.

Tämä liturgia on meille toki tuttua. Vahinko vain, että kokemuksemme alakohtaisista ja paikallisista joustoista tarkoittaa säästöjä ja supistuksia, sijaistenottokieltoa ja työntekijöiden loputtomalta tuntuvaa venymistä. Kolmenkymmenen vuoden solidaarinen tulopolitiikka on tarkoittanut myöskin kunnallisten palkkaerojen supistumista, koulutuksesta, pätevyydestä ja vastuusta ei ole haluttu maksaa. Liukumat, tulospalkkiot, bonukset ja optiot ovat kaikki kunnan virkalääkärille vain unta. Pääministeri Lipponen neuvoi, että ongelmat eivät ratkea kynnyskysymyksiä asettamalla ja oletettavasti tarkoitti tällä juuri Akavan vaatimaa koulutuspalkkaerää. Lipponen ei kylläkään antanut mitään muutakaan keinoa kuin kynnyskysymykset ongelmien ratkaisuun.

Lue myös

Akava on siis tulopoliittisen kokonaisratkaisun ulkopuolella. Akavalaiset liitot neuvottelevat normaaliin tapaan, ja 13.12. nähdään, onko liittosopimuksia saatu ja voidaanko tupo-kierros tulkita kattavaksi niin, että 15.12. tupo-sopimus allekirjoitetaan. Levottomuus akavalaisessa kentässä ja myös lääkärikunnassa on suuri. Varsinainen sopimuskausi päättyy 31.1.2001, joten aikaa vielä liittosopimuksille on, vaikka tupon takaraja onkin määritelty tämän kuun puoleenväliin.

Omat neuvottelumme ovat käynnissä. Lisäongelmia neuvottelupöytään on tuonut jälleen kerran päivystys ja erityisesti EY-tuomioistuimen päivystystä koskevan päätöksen soveltaminen meillä. Kaikki työpaikalla vietetty aika (muu sairaalapäivystys) on työaikaa, kuten on oma kantamme ollutkin. Tulevaisuudessa päivystystä voi olla vain kahta lajia, aktiivipäivystystä ja varallaolopäivystystä. Kokemuslisien kohtalosta keskustellaan myös. Lääkäriliitto kannattaa lämpimästi kannustavien elementtien tuomista palkkaukseen, mutta asiaa ei voi hoitaa kokemuslisien hävityksellä. Mikäli samaan palkkaan päätyy joko virassa vanhenemalla tai erityisellä osaamisella tai ahkeruudella, niin missä se kannustavuus piilee? Sädeloma on jälleen esillä neuvotteluissa, paikallisen nahinoinnin tilalle olisi nyt sekä työnantajan että työntekijöiden etu saada selkeä sopimus ja työrauha myös säteilytyötä tekeville kollegoille.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030