Lääkäriliitto on tiedottanut yksityislääkärin palkkioon vaikuttavasta kustannuskehityksestä Lääkärilehdessä 1-2/99. Palkkioon vaikuttavat kustannukset, jotka oli laskettu hintaviranomaisten hyväksymien perusteiden mukaisesti, olivat nousseet 1.5.1991- 31.12. 1998 välisenä aikana 16 %. Samana aikana yleinen ansiotasoindeksi oli noussut 20,5 % ja lääkärien palkat kuntasektorilla 20,9 %.

Aikaisempia laskuperusteita noudattaen yksityislääkärin palkkioon vaikuttavat kustannukset ovat vuoden 1999 aikana nousseet noin 2 %. Samana aikana yleinen ansiokehitys oli ollut 2,6 %. Helmikuun alusta 2000 voimaan tulleen sopimuskauden työ- ja virkaehtosopimukset on pääosin solmittu 3,1 %:n kustannustasossa. Osa työehtosopimuksista on tosin edelleen avoinna. Koska palkankorotukset vaikuttavat osaltaan hintakehitykseen, voidaan yksityislääkärin palkkioon vaikuttavien kustannustekijöiden arvioida nousseen vuoden 1999 alusta lukien noin 5 %.

Jokainen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva lääkäri arvioi palkkioonsa vaikuttavat perusteet omista lähtökohdistaan ja päättää palkkionsa markkamäärästä itse. Lääkäri ei siis ole sidottu yleiseen palkka- tai kustannuskehitykseen, vaan hänen palkkionsa tulee vastata hänen omaa kustannusrakennettaan, henkilökohtaista osaamistaan ja kulloistakin kilpailutilannetta.

Kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa annettu uusi asetus 1359/30.12.99 tulee voimaan 1.4.2000 lukien. Pääasialliselta sisällöltään se vastaa aikaisempaa asetusta. Sen mukaan lääkärillä on edelleen oltava saatavilla maksuluettelo tai muu selvitys palveluidensa maksuista tai niiden määräytymisperusteista. Estettä ei ole myöskään sille, että lääkärikeskuksessa on esimerkiksi odotushuoneessa vain yksi hinnasto, jota lääkärit käytännössä noudattavat.