Ensi viikon torstai 25. lokakuuta on viimeinen päivä äänestää valtuuskunnan vaalissa. Silloin valitaan 60 edustajaa, jotka käyttävät Lääkäriliiton ylintä ­päätösvaltaa seuraavan kolmen vuoden ajan. Mutta miltä valtuuskunta­vaikuttaminen maistuu? ­Valtuuskuntakautensa päättävät edustajat kertovat.

"Mikä ei hyödytä mehiläisparvea, ei hyödytä myöskään mehiläistä." Kun puhutaan vaikuttamisesta, Marcus Aureliuksen lausahdus on Terttuliisa Ahokkaan motto.

- Näistä asioista hyödytään yhdessä ja yksittäin.

Valtuuskuntavaikuttaminen on joukkovaikuttamista, jossa yksilöiden ja ryhmien intresseistä muodostetaan yhteinen näkemys. Lääkärikunta on moninainen, näkökulmia riittää ja eri ryhmät painottavat eri asioita. Ahokas ei pidä tätä ongelmana.

- Vaikka ryhmiä on paljon, asiat ovat yhteisiä. Ei tiettyjen ryhmien edunvalvonta ole muilta pois, vaan kaikki edunvalvonta koituu yhteiseksi hyväksi. Iästä ja työpaikasta riippumatta tärkein asia on lääkäriys, ja sen eteen voi tehdä töitä, sanoo keväällä eläkkeelle jäänyt Ahokas, joka on urallaan ehtinyt olla mukana monessa ryhmittymässä.

Yleislääketieteen erikoistuva lääkäri Markku Lehikoinen näkee, ettei mikään erityinen ryhmä vedä liittoa.

- SELY ja NLY:kin koostuvat useampien erikoisalojen edustajista, ja sekä kunnalliset että yksityiset lääkärit ovat edustettuina valtuuskunnassa. Viime aikoina terveydenhuollon kenttä on tosin muuttunut, ja siihen nähden vuokralääkäreitä on ollut valtuuskunnassa aika vähän.

Lehikoinen itse kokee edustaneensa ennen kaikkea nuoria lääkäreitä: vastikään valmistuneita terveydenhuollossa työskenteleviä ja sairaalapuolella erikoistuvia kollegoita.

- Keskustelua käydään ja törmäyksiäkin tulee, mutta yhteistyö on sujunut. Asioiden painotuksesta ja hoitotavasta on erilaisia mielipiteitä. Joskus käydään enemmän keskustelua siitä, millaisen linjauksen liitto ottaa. Mielestäni olemme kuitenkin onnistuneet. Ollaan katsottu, että käytettävissä on kaikki olennainen tieto ja kommentit ja että liiton linja muodostetaan niiden yhteenvetona.

Monenlaisia näkökulmia on myös yksittäisillä edustajilla. Elise Kosunen tuli valtuuskuntaan terveyskeskuksen ylilääkärinä, mutta on nykyään professori.

- Koin edustavani valtuuskunnassa ennen kaikkea perusterveydenhuollon näkemystä, vaikka asioiden vinkkeli kaudella vähän muuttui.

Ei takerruta yksityiskohtiin

Valtuuskunnassa käsitellään laajoja kokonaisuuksia, joista muotoillaan Lääkäriliiton näkemyksiä. Lehikoinen pitää olennaisena, että asiat priorisoidaan kunnolla.

- Asioita on paljon, ja on tärkeää valita, mitä valtuuskunnan ylipäätään kannattaa käsitellä. Ongelmia tulee, jos takerrutaan yksityiskohtiin. On vedettävä isoja linjoja, joita hallitus lähtee työstämään. Tällä kaudella oli aika selkeitä linjanvetoja, kuten liiton uudistus.

- Olimme valtuuskuntana aktiivisia, ja keskustelua syntyi. Hankalinta on, jos keskustelua ei tule.

Kosunen muistuttaa, että valtuuskunta ottaa kantaa isoihin asioihin, mutta ei ole ainoa vaikuttaja. Hallitus käyttää tärkeää valtaa ja valmisteleva työ tapahtuu valiokunnissa.

- Jos oikeasti haluaa vaikuttaa, pitää olla monessa mukana.

Miksi järjestövaikuttaminen on yhä tarpeen?

Järjestötoiminnan tulevaisuudesta ollaan huolissaan koko yhteiskunnassa. Valtuutetut pitävät perinteistä ammattiyhdistysvaikuttamista edelleen oikeana vaikuttamisen väylänä.

- Lääkärit hyötyvät yhteiskunnallisesti arvostetusta vahvasta ammattiliitosta, mikä me olemme. Vaikkapa liiton luottamusmiestoiminta tuo yksittäiselle jäsenelle leveämmät hartiat. Jos ei ole mukana vaikuttamassa, ei ole oikein myöskään arvostella, sanoo Ahokas.

Kosunen pitää järjestöaktiivisuuden tulevaisuutta tuhannen taalan kysymyksenä.

- Järjestövaikuttaminen on todella tärkeää, syvä kunnioitus niille, jotka sitä liitossa tekevät. Nuorten vähäisempi sitoutuminen järjestötyöhön näyttää olevan ajan trendi, mutta ehkä menossa on jo muutos. Nuoria on nyt listoilla paljon, mutta onko tilanne arjen järjestötyössä ihan niin hyvä?

Lehikoinen näkee yhdistysvaikuttamisen parhaana tapana vaikuttaa omaan arkeen.

- Jos työolot eivät ole kunnossa, työn tekeminen on tosi haastavaa. Stressi lisääntyy ja työtyytyväisyys vähenee. Asioihin pitää puuttua, jotta voi tehdä parempaa työtä.

- Omiin työoloihin on helpointa vaikuttaa ammattiliiton kautta. Yksin voi vaikuttaa ehkä jonkin verran omaan työyhteisöönsä, mutta suuriin linjoihin yksittäisellä lääkärillä on aika vähän sananvaltaa. Itse me olemme oman työmme parhaita asiantuntijoita. Nykyään liiton toimintaan voi osallistua pienemmälläkin panostuksella. Siinä mielessä valiokuntamuutos on ollut hyvä.

Ahokas puolestaan kehottaa jäseniä äänestämään tutulla saatteella: Jos et äänestä, pulinat pois!

1. Mikä oli tämän valtuuskunnan merkittävin päätös?

2. Mikä seuraavaa valtuuskuntaa odottaa?

Terttuliisa Ahokas, Helsinki Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, eläkkeellä keväästä 2012

1. Liiton uusi strategia kumppanuusajatteluineen ja jalkautuminen alueille.

2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ja yhtäläisten terveyspalvelujen turvaaminen kaikille kansalaisille kunta­uudistuksen yhteydessä. Terveyskeskusten lääkäripula, vuokralääkärifirmat ja verorahojen koituminen suomalaisen kuntien hyväksi.

Elise Kosunen, Tampere Valtuuskuntakauden alussa ylilääkäri, nykyisin professori

1. Järjestöstrategia ja organisaatiomuutos, alueellinen toiminta.

2. Perusterveydenhuollon kokonaisuus ja lääkärien saaminen sinne on asia, johon liiton on otettava vahvasti kantaa. Vaikuttaminen Sote-palvelu­järjestelmän uudistamiseen.

Markku Lehikoinen, Helsinki Yleislääketieteen erikoistuva lääkäri

1. Järjestön sisäinen uudistus, organisaatiomuutos.

2. Uudistuksen ­jälki­mainingit, kuten uusi valiokuntatyöskentely. Muutosten seuranta ja arviointi ­- onko päästy kohti jäsentä?

Äänestä!

Voit äänestää Lääkäriliiton valtuuskuntavaalissa nyt myös sähköisesti. Äänestysaikaa on 25. lokakuuta klo 16 saakka. Myös lippuäänten on oltava silloin perillä.

Ehdokasluettelo on liiton vaalisivuilla ja se on lähetetty Lääkärilehden 38/2012 liitteenä. Tutustu ehdokkaisiin myös vaalikoneessa!

www.laakariliitto.fi/vaali