Julkisia peruspalveluita yksityistetään Koulutettujen ammatinharjoittajien tarve kasvussa

- Koulutettujen osaajien kenttä on siirtymässä yhä enemmän julkiselta sektorilta yksityiselle. Silti kiinnostus ammatinharjoittamiseen ja yrittäjyyteen ei kuitenkaan ole kasvanut samassa tahdissa. Kuitenkin mm. julkisia peruspalveluita yksityistetään, mikä lisää koulutettujen ammatinharjoittajien tarvetta, toteaa Akavan elinkeinopoliittinen sihteeri Outi Ervasti.

Hänen mielestään peruspalveluiden ostohinnoittelussa on kuitenkin selkeitä ongelmia.

- Kilpailulainsäädännön perimmäinen tarkoitus ja ammatinharjoittajan perustoimeentulon turvaaminen eivät aina kohtaa. Tähän on kuitenkin puututtava.

Viimeisimmässä Suomen GEM -yrittäjyystutkimuksessa on kartoitettu suomalaista yrittäjyyshalukkuutta. Sen mukaan reilu 9 prosenttia aikuisväestöstä tuntee kiinnostusta yrittäjyyteen.

- Samalla on todettu, että koulutuksen taso ja kiinnostus itsensä työllistämiseen ei kulje käsikädessä. Tätä voidaan suoraan verrata korkeasti koulutettujen akavalaisten jäsenkenttään. Tänä päivänä lähes puolet heistä työskentelee yksityisellä sektorilla, mutta kiinnostusta itsensä työllistämiseen on 5 %:lla, ja vain vajaa 3 % toimii itsensä työllistävänä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä, kertoo Ervasti.

Koulutettujen ammatinharjoittaminen on yleisintä jo vakiintuneilla ammattialoilla yksityislääkäreinä, lakimiehinä tai tekniikan alan suunnittelutehtävissä, mutta myös mm. toimintaterapeutteina ja psykologeina.

- Erityisesti julkisen sektorin palveluiden, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, yksityistäminen onkin lisännyt korkeasti koulutettujen naisten yrittäjyyttä ja ammatinharjoittamista sekä kysyntää.

PALVELUN TUOTTAJAN KILPAILUTTAMINEN EI AINA TOTEUDU JULKISELLA SEKTORILLA

Keskeisimpiä julkisia toimeksiantajia ovat mm. sairaanhoitopiiri, yksittäinen kunta tai Kansaneläkelaitos KELA. Ervasti toteaa, että siirtyminen palkkatyöläisestä ulkoistetuksi saman peruspalvelun tarjoajaksi ei välttämättä juurikaan muuta henkilön työtehtäviä. Työtä voidaan edelleen tehdä samalle yksittäiselle julkiselle toimeksiantajalle, toimeksiantajan tiloissa ja laitteilla, pitkälti usein toimeksiantajan yksipuolisin ehdoin.

- Siten palvelun tuottajan kilpailuttaminen ei julkisella sektorilla aina toteudu. Normaalisti kilpailutilanteessa toimeksiantajan, eli tässä julkisen sektorin, tulee valita joko halvin, tai kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Normaalin tilanteen vallitessa, kun sekä toimeksiantajia että palvelun tarjoajia on useita, hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainon mukaisesti, molemminpuolisen reilun kilpailun mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan peruspalveluita yksityistettäessä toteudu.

Vaikka julkinen toimeksiantaja, kunta, kuntayhtymä tai vastaava palvelun tuottajan kilpailuttaisikin, on sillä täysin laillinen mahdollisuus määritellä kiinteä hintataso, millä palvelu ammatinharjoittajalta ostetaan.

- Kiinteän hinnoittelun menetelmän katsotaan tasavertaisen asiakkaan kohtelun vuoksi olevan perusteltavissa sen vuoksi, että peruspalveluiden hintakilpailun katsotaan heikentävän hoidon laatutasoa.

Ervasti muistuttaa, että ammatinharjoittajan näkökulmasta kiinteä hintataso puolestaan voi merkitä sitä, että se on pääsääntöisesti pyydettyä alempi, mutta tarjottuun hintaan on tyydyttävä. Toimeksiantajaa, kuntaa, kuntayhtymää tai vastaavaa, ei ole aina mahdollista vaihtaa.

YHDEN TOIMEKSIANTAJAN AMMATINHARJOITTAJIEN EDUNVALVONTA VAIKEAA

Akavassa taloudellisesti toimeksiantajastaan riippuvaisia ammatinharjoittajia on karkeasti arvioiden muutama sata henkilöä. Akava onkin määritellyt kyseiset henkilöt ns. taloudellisesti toimeksiantajastaan riippuvaisiksi ammatinharjoittajiksi.

- Ammatinharjoittajien edunvalvonnan näkökulmasta tilanne on varsin ongelmallinen, sillä siinä kun kilpailulainsäädäntö sallii julkisyhteisön noudattaa ostopalvelun hinnoittelussa kiinteää itse laatimaansa hintatariffia, vastaavasti laki kieltää edunvalvontajärjestöiltä minkäänlaisten hintasuositusten määrittelemisen omien ammatinharjoittajajäsentensä tueksi.

Ervasti toteaa, että asiasta on käyty keskustelua mm. kilpailuviraston kanssa.

- Silti on selvää, että prosessi kilpailuttamistilanteen parantamiseksi on pitkä, mutta välttämätön, taloudellisesti riippuvaisten ammatinharjoittajien kohtuullisten toimeentuloedellytysten tukemiseksi. Muuten on turha odottaa ainakaan julkiselle sektorille palveluksiaan tarjoavan korkeasti koulutettujen ammatinharjoittamisen kiinnostuksen nykyisestä juuri lisääntyvän.

Hänen mukaansa on oltava selkeä rajanveto myös siitä, mitä kuntien peruspalveluita voi yksityistää..