Kalle Achté -palkinto emeritusprofessori Johannes Lehtoselle:
Mielenterveyspalvelut arvioitava uudelleen
- Suurin osa mielenterveysongelmien aiheuttamista kustannuksista syntyy työ- ja toimintakyvyn menetyksistä. Psyykkisen toimintakyvyn menetys on kallis taakka väestölle. Hoitamattomuus ei tuo säästöjä, vaan se lisää kärsimystä, huomauttaa emeritusprofessori Johannes Lehtonen.
Psykiatrian Tutkimussäätiö on myöntänyt vuoden 2008 Kalle Achté -palkinnon professori, LKT
Johannes Lehtoselle
. Palkittu Lehtonen kantaa huolta suomalaisesta terveydenhuollosta, väestön mielenterveyden yleisestä kehityksestä ja psykiatriaan kohdistuneista muutoksista sekä niiden seurauksista.Ajatuksia herättävänä kirjoittajana ja mielipidevaikuttajana tunnettu Lehtonen harmittelee myös sitä, että nykypsykiatrian laajaa tietämystä ja monipuolisia hoitokeinoja ei voida hyödyntää täysimittaisesti.
- Psykiatrin toimenkuva on liian kiireinen. Hallinnolliset tehtävät verottavat psykiatrien resursseja kehittämiseltä, tutkimukselta ja hoidon laadun parantamiselta.
- Taloudelliset ja hoidolliset näkökohdat sekoittuvat liiaksi. Nämä vaikeuttavat kliinistä tavoitteellisuutta, aitoa priorisointia ja voimavarojen tuloksekasta käyttöä. Myös psykiatrian hajanainen johtaminen haittaa psykiatrien työtä.
Vain vahvat jaksavat työelämässä
Suomalaiset ovat entistä terveempiä ja pitkäikäisempiä. Heiltä vaaditaan kuitenkin enemmän taitoja ja parempia taitoja kuin ennen. Nyt vaaditaan osaamista, tuottavuutta ja luovuutta.
Vahvat ja hyvinvoivat selviävät. Ongelmille alttiit sitä vastoin syrjäytyvät, eivätkä he jaksa tai halua jaksaa työelämässä.
Lehtosen mukaan perherakenteiden muutos ja työelämän kovat vaatimukset uuvuttavat lapsia, nuoria ja aikuisia.
- Työn ja perhe-elämän välillä vallitsee ristiriita. Parantuneesta hyvinvoinnista nauttiva ja tuottavuudesta huolehtiva väestö ei ehdi enää hoitaa lapsiaan, tukea nuoriaan eikä antaa aikaa itselleen ja perheelleen.
- Osa nuorisosta kokee asemansa vakavasti turhautuneeksi ja turvattomaksi. Kiusaaminen ja väkivalta tarjoutuvat ratkaisuksi hälyttävän usein, huolehtii Johannes Lehtonen.
Mielenterveyspalvelujen järjestämiseen selkeyttä
Mielenterveys on osa kokonaisterveyttä. Sillä on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Siksi Lehtonen odottaa terveydenhuoltolakia, jossa mielenterveyspalveluiden järjestäminen määritellään selkeästi.
- Terveydenhuolto elää muun yhteiskunnan tavoin jatkuvassa muutoksessa. Kun laki terveydenhuollosta nyt uudistetaan, on aika arvioida mielenterveyspalveluiden järjestäminen uudelleen ja korjata 90-luvulla syntyneet ongelmat.
- Lakiluonnoksen perusteluissa mielenterveysongelmat ja niiden hoitamiseksi tarvittavan palvelujärjestelmän kehittämistarpeet tunnistetaan. Perusteluissa myös määritellään tavoitteet.
- Itse lakitekstissä mielenterveyspalveluiden kattava järjestäminen sairaanhoitopiirissä ja kuntatasolla loistaa poissaolollaan. Samoin tekstistä puuttuu yhtenäinen hallintomalli, jolla toteutettaisiin saumattomasti porrastettu toimintamalli. Myös kliinisen ohjauksen keskeinen rooli palveluiden toteutuksessa on jäänyt kirjoittamatta. Nämä puutteet tulee korjata, painottaa Lehtonen.
Nyt tarvitaan laatu- ja tiedetietoista psykiatriaa, jota kehitetään yhtenäisesti ja pitkäjänteisesti. - Uudistuvan psykiatrian tehtävänä on vastata nykyihmisen tarpeisiin ja muuttuvan yhteiskunnan olosuhteisiin.
Kalle Achté -palkinto jaettiin neljännen kerran
Psykiatrian Tutkimussäätiö jakoi 15 000 euron suuruisen palkinnon nyt neljännen kerran. Palkinto jaetaan joka viides vuosi psykiatrian ja mielenterveyden edistäjänä monipuolisesti ansioituneelle suomalaisella psykiatrille.
Säätiö on perustettu vuonna 1971. Se edistää mielenterveyden tutkimustyötä jakamalla tutkimusapurahoja sekä tukemalla alan julkaisutoimintaa. Se pyrkii kiinnittämään julkista huomiota mielenterveyden ongelmiin ja niiden hoitoon. Aikaisemmat Kalle Achté -palkinnon saajat ovat professori
