Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys hyväksytty
Kansainvälisten avustus- ja asiantuntijatehtävien lisääntyessä myös suomalaiset ovat heränneet huomaamaan, että hyvä koulutus voi auttaa pitkälle ja että hyvän koulutuksen tuoma tietotaito olisi virallisesti tunnustettava haastavampien työtarjousten saamiseksi. Suomen Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyden 12.6.97.
Kansainvälinen terveydenhuolto käsittää työskentelyn kehitysmaan tai vastaavan kenttätöissä, kehitysyhteistyössä, kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ja näihin liittyvässä tutkimustyössä. Näissä toimissaan lääkärit soveltavat kliinisen ja teoreettisen lääketieteen tietoja sekä poikkitieteellisiä ja kulttuurien välisiä taitoja. Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyteen tähtäävä koulutus on lääkärin peruskoulutuksen suorittaneille laillistetuille lääkäreille tarkoitettu pätevöitymisjärjestelmä, joka pyrkii varustamaan koulutettavan edellä mainittuihin tehtäviin.
Esikuvana koulutukselle ja pätevyydelle olivat useiden maiden jo pitkänkin tradition omaavat kansainvälisen terveydenhuollon koulutusohjelmat (engl. International Health). Erityispätevyyttä valmisteli työryhmä, joka koostui Suomen Lääkäriliiton kehitysyhteistyöneuvottelukunnan, HEDECin, David Livingstone Seura ry:n, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry:n ja Suomen Kristillinen Lääkäriseura ry:n nimeämistä asiantuntijoista.
Koulutuksen tavoitteet
Erityispätevyyden koulutusohjelman suorittanut on perehtynyt terveydenhuoltoalan kansainvälisiin organisaatioihin ja eri maiden terveydenhuoltojärjestelmiin. Hän kykenee toimimaan itsenäisesti kansainvälisissä terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä, mukaanlukien alan koulutustoiminta, sekä tuntee kansainvälisen kehitysajattelun keskeiset periaatteet. Hän on perehtynyt kliiniseen kehitysmaalääketieteeseen ja poikkeusolojen terveydenhuollon erityispiirteisiin ja kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan perusterveydenhuoltoa kehitysmaissa tai vastaavissa olosuhteissa. Lisäksi hän on perehtynyt epidemiologisen ja terveydenhuollon tutkimuksen periaatteisiin ja niiden soveltamiseen käytännössä.
Koulutuksen rakenne ja sisältö
Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs kokonaisuus, joka kattaa kaikki oleelliset viisi asiakokonaisuutta. On suositeltavaa, että koulutettava laatii vastuullisen ohjaajansa kanssa henkilökohtaisen koulutussuunnitelman; halutessaan koulutettava voi pyytää siitä lausunnon Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnalta. Koulutusohjelman asiakokonaisuudet ovat:
1. Terveydenhuolto, sisältäen mm. seuraavat osa-alueet:
- terveydenhuollon hallinto
- terveydenhuollon integraatio
- perusterveydenhuollon strategia
- ympäristöterveydenhuolto (erityisesti vesihuolto ja sanitaatio)
- terveyden edistäminen ja ehkäisevä terveydenhuolto
2. Kansainvälinen terveyspolitiikka, sisältäen mm. seuraavat osa-alueet:
- kansainvälisen yhteisön toiminta ja historia, erityisesti kansainväliset terveysalan järjestöt ja kansalaisjärjestöt ja niiden merkitys kansainvälisessä terveydenhuollossa
- kansainvälisen terveydenhuollon tutkimus, projektien ja ohjelmien evaluointi
- väestötiede
3. Kliininen lääketiede, sisältäen mm. seuraavat osa-alueet:
- infektiot ja trooppiset taudit,
- köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvät taudit
- matkailulääketiede
- ravitsemustiede
4. Kehityskysymykset, sisältäen mm. seuraavat osa-alueet:
- kehityspolitiikka ja -historia
- kulttuuri- ja sosiaaliantropologia (mukaanlukien perinteiset lääkintämuodot)
- tasavertaisuuskysymykset
5. Menetelmäopinnot, sisältäen mm. seuraavat osa-alueet:
- epidemiologia (epidemiologisen tutkimuksen perusteet ja trooppisten tautien epidemiologian erityispiirteet)
- terveystaloustiede (terveydenhuoltopalvelujen rahoitusjärjestelmät, menetelmien ja teknologioiden taloudellinen arviointi)
- projektisuunnittelu ja -johtaminen
Käytännön palvelu
Erityispätevyys edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista palvelua kansainvälisen terveydenhuollon alalla. Näihin kahteen vuoteen voi sisältyä enintään kuusi kuukautta alan päätoimista kurssimuotoista opiskelua.
Teoreettinen koulutus ja kirjallisuus
Käytännön palvelun lisäksi pätevöitymisohjelmaan tulee sisältyä vähintään 200 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta edellä mainituilta aloilta. Kattava luettelo tarkoitukseen soveltuvista kursseista julkaistaan vuosittain esimerkiksi HEDECin Verkko-lehdessä ja Uppsalan yliopiston NU-lehdessä (Nytt om U-landshälsovård). Molemmat julkaisut ovat maksuttomia, ja ne voi tilata osoitteella: Verkko-lehti, HEDEC, PL 220, 00531 Helsinki; NU Editorial Office, ICH, University Hospital, S-751 85 Uppsala, Sverige.
Kuulusteluun valmistautuvan pätevöityjän edellytetään perehtyvän taulukossa 1. lueteltujen kirjojen viimeiseen painokseen sekä taulukossa mainittujen lehtien viimeiseen vuosikertaan tai omaavan niitä vastaavat tiedot. Muuta suositeltavaa erityispätevyyteen valmistavaa kirjallisuutta on lueteltu taulukossa 2.
Kuulustelu ja erityispätevyyden myöntäminen
Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunta järjestää tarvittaessa mahdollisuuden kuulustelun suorittamiseen vähintään kerran vuodessa. Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunta Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Edustajat tähän toimikuntaan nimittävät yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kehitysyhteistyöneuvottelukunta, HEDEC, David Livingstone Seura ry, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry ja Suomen Kristillinen Lääkäriseura ry. Kukin taho nimittää oman edustajansa ja tälle henkilökohtaisen varamiehen. Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnan jäsenenä on vähintään viisi alan asiantuntijaa, joista vähintään yhdellä on oltava dosentin pätevyys tehtävään soveltuvalla alalla. HEDEC kutsuu toimikunnan tarpeen mukaan koolle.
Hakemukset toimitetaan HEDECin osoitteella (PL 220, 00531 Helsinki) toimikunnalle, joka antaa asiasta lausunnon Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle. Erityispätevyyden anominen ja myöntäminen edellyttävät Lääkäriliiton jäsenyyttä, mutta eivät edellä mainittujen yhdistysten jäsenyyttä.
Siirtymäkauden säännökset
Kolmen vuoden siirtymäkauden aikana Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunta voi perustellusta hakemuksesta esittää erityispätevyyden myöntämistä niille lääkäreille, joilla on vähintään kolmen vuoden kokemus itsenäisestä työskentelystä päätoimisena lääkärinä kansainvälisissä tehtävissä, ja joiden koulutusvaliokunta arvioi saavuttaneen tavoitteiden mukaiset teoreettiset sekä käytännön tiedot ja taidot. Tarvittaessa edellytyksenä on kuulustelun hyväksytty suorittaminen.
Pätevyyden hakemiseen tarvittavat lomakkeet voi tilata Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnalta edellä mainitusta HEDECin osoitteesta.
