Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry Pro Medico kehittivät yhdessä lääkärien yksilö- ja ryhmäkeskustelujen mallin. Seinäjoen keskussairaalan sisätautien klinikka oli Kumppanuushankkeen pilottiryhmä, jossa käytiin molempia kehityskeskusteluja.

Sisätautien ylilääkäri Matti Kotila Seinäjoen keskussairaalasta oli mukana kahdessa ryhmäkehityskeskustelussa, toisessa alaisena ja toisessa johtajana.

- Viime toukokuussa alkaneiden kehityskeskustelujen aikana toimin osastonylilääkärinä, ja yksikkööni kuului 6 erikoislääkäriä. Ylilääkäri antoi minulle vapaat kädet kehityskeskustelujen toteuttamiseen, Matti Kotila kertoo.

Ryhmäkehityskeskusteluissa oli mukana ulkopuolinen asiantuntija, joka tuki esimiestä säilyttämään keskustelujen rakenteen.

- Asiantuntija luo keskusteluun ryhtiä, ja ongelmatilanteissa käytäntö on hyödyllinen. Tämä oli pilottivaiheen idea. Jos tällainen tapa olisi yksiköissä jatkuva, lisäisi se kustannuksia, Kotila mainitsee.

Eväitä myös esimiehenä kehittymiseen

Kumppanuushankkeen tavoitteena oli saada tietoa täydennyskoulutuksen tarpeiden arvionnista erikoissairaanhoidossa. Hankkeen avulla haluttiin myös lisävalaistusta siihen, miten ammatillisen kehittämisen käytäntöjä arvioidaan organisaatioissa.

Kehityskeskustelujen työvälineet suunnitteli työryhmä, johon kuului sairaanhoitopiirin johtaja, 4 ylilääkäriä, osaamisrekisteristä vastannut osastonhoitaja ja Pro Medicon työntekijät.

Matti Kotila osallistui aktiivisesti kehityskeskustelulomakkeen suunnitteluun. Hänen mielestään on hyvä, että kehityskeskusteluissa sekä alainen että esimies voivat antaa palautetta toisilleen.

- Myös esimiehen pitää kehittyä työssään, ja tämä malli antaa siihen eväitä. Lomake sisältää monipuolisesti työhön liittyviä asioita. Siinä on myös henkilökohtaisia kysymyksiä, joihin kukin vastaa harkitsemallaan tavalla. Mitä enemmän sivutaan henkilökohtaisia asioita, sitä rankempaa keskustelu on molemmille osapuolille, Kotila toteaa.

Koulutukseen tukeminen uutta

Lääkärit ovat ottaneet osaa kehityskeskusteluihin ennenkin. Uusi tapa käydä näitä keskusteluja on aikaisempaa systemaattisempi, ja siinä myös otetaan huomioon työntekijöiden koulutustarpeet.

- Jokaisen työnkuva ja tehtävät käydään jäsennellysti läpi. Osalla työntekijöistä on taipumus haalia itselleen enemmän töitä, kuin mikä on hyväksi voimavaroihin nähden. Täytyy siis katsoa, mitkä työt kuuluvat kenellekin, kertoo Kotila.

Kehityskeskusteluihin osallistuneilta on tullut positiivista palautetta. Jotkut lääkärit eivät ole käyneet kehityskeskusteluja aikaisemmissa työpaikoissaan, ja he olivat tyytyväisiä siihen, että pääsivät nyt niihin mukaan.

- Ryhmäkehityskeskusteluja on tarkoitus jatkaa kehityskeskustelujen osana ainakin omassa klinikassani, Kotila summaa.

Kehityskeskustelulomake ja hankkeen raportti osoitteesta www.promedico.fi.

Aiheesta järjestetään koulutustilaisuus Lääkäripäivillä 13.1.2010: Johda ja arvioi osaamista - kehityskeskustelu muutoksen välineenä.