Kehitysmaalääketieteeseen voi perehtyä monin tavoin jo opiskeluaikana. Joillekin se on ponnahduslautana kansainvälisiin tehtäviin, toisille se tarjoaa uusia näkökulmia lääkärintyöhön kotimaassa.

Marian sairaalan sisätautiklinikalla sairaalalääkärinä toimiva

Mari Sipilä

on aina ollut kiinnostunut vieraista kulttuureista ja erilaisista ajattelutavoista. Halu ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa sai hänet jo opiskeluaikana hakeutumaan kansainvälisille kursseille.

- Osallistuin Suez Canal Medical Students´Associationin järjestämällä trooppisten tautien kesäkurssille Egyptissä vuonna 2003. Pariviikkoinen kurssi toimi oivallisena johdantona trooppisiin tauteihin.

Seuraavana vuonna suoritettu suomalainen Global Health -kurssi tarjosi Sipilälle mahdollisuuden perehtyä kehitysmaakysymyksiin sekä teoriassa että käytännön kenttäjaksolla. Kurssin tarkoitus on antaa opintojen loppuvaihteessa oleville ja vastavalmistuneille lääkäreille kokemusta, jota ilman on vaikea päästä kansainvälisen uran alkuun. Kolmiviikkoiselle kurssille osallistuu sekä suomalaisia että kehitysmaista tulevia opiskelijoita, ja kenttäkohteet vaihtelevat vuosittain.

- GH-kurssi vei minut kuukaudeksi Nigeriaan. Tutustuimme Ibadanin yliopistosairaalaan ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Lisäksi tein Igbo-Oran kylässä kyselytutkimuksen, jossa selvitin naisten käsityksiä ehkäisystä, hedelmällisyydestä, raskaudesta ja synnytyksestä. Oli kiehtovaa havaita, miten suuri sija yliluonnollisilla asioilla on sikäläisessä ajatusmaailmassa. Aineistosta sain myöhemmin kokoon myös syventävät opintoni.

Opiskelijavaihtoon kannattaa lähteä

Vapaaehtoistyöprojekteihin kehitysmaissa voi osallistua lääketieteen opiskelijajärjestöjen kansainvälisen liiton IFMSA:n kautta. FiMSICistä saa tietoja myös muusta kansainvälisestä opiskelijavaihdosta. Kuukauden mittaisella jaksolla voi tehdä joko kliinistä tai tutkimustyötä. Kohteita löytyy kaikilta mantereilta. Sipilä käytti vaihtomahdollisuutta hyväkseen kaksi kertaa, lähtemällä ensin Taiwaniin ja seuraavana vuonna Kanadaan.

- Taiwanissa vuonna 2005 tutustuin akupunktioklinikan toimintaan. Perinteisiä kiinalaisen lääketieteen muotoja harjoitetaan siellä sulassa sovussa länsimaisen lääketieteen kanssa. Esimerkiksi sairaalan teho-osastolta ja neurologiselta osastolta pyydettiin akupunktiokonsultaatioita potilaiden kuntoutuksen tehostamiseksi.

Kanadassa Sipilä vietti kuukauden lastentautien ensiavussa. Toimenkuva vastasi amanuenssia Suomessa.

Opiskelija voi hankkia kehitysmaakokemusta myös esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liiton poikkitieteellisissä projekteissa tai ottaa yhteyttä Etelän vapaaehtoisohjelmaan ETVOon. Monet YK:n alajärjestöt tarjoavat lääketieteen opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia, joista saa tietoa Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn kautta.

Kuopion yliopiston Public Health -linjan kenttäjakson voi suorittaa kehitysmaissa. Useimmissa muissakin yliopistossa järjestetään kehityskysymyksiä ja kehitysmaalääketiedettä koskevia kursseja, jotka valmentavat myös lääketieteen opiskelijoita kansainvälisiin tehtäviin.

Näkökulma terveydenhuoltoon laajenee

Eurolääkäripalvelujen lomassa Sipilä kävi tutustumassa tansanialaisen maaseutusairaalan toimintaan. Hän sai avustaa leikkauksissa ja synnytyksissä sekä osallistua kierroille. Virallisesti hän ei kuitenkaan voinut olla sairaalan palveluksessa, sillä tehtäviin vaaditaan yleensä vähintään kahden vuoden kokemus lääkärintyöstä.

Nyt, kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, Sipilän urasuunnitelmat ovat auki. Kansainvälinen terveydenhuolto kiinnostaa kovasti, samoin infektiotaudit mahdollisena erikoistumisalana. Pysyvä työpaikka saisi kuitenkin mieluiten löytyä Suomesta. Onneksi kehitysmaista hankittuja kokemuksia voi hyödyntää kotimaassakin.

- Näkökulmani terveydenhuoltoon on laajentunut ja olen nähnyt, miten erilaista lääkärintyö voi toisenlaisissa olosuhteissa olla.

- Olen päässyt tutustumaan monenlaisiin käsityksiin sairauksien synnystä ja niiden hoidosta, mistä on hyötyä erityisesti maahanmuuttajataustaisten potilaiden hoidossa. Tämä on antanut myös pohjaa keskustella vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttäjien kanssa. Erilaisiin ajattelutapoihin tutustuminen on avuksi lääkärin ja potilaan välisessä kommunikaatiossa.

Mari Sipilä suosittelee lämpimästi opiskelijoille tutustumista kehitysmaiden terveydenhuoltoon. Kokemukset edistävät lääkäriksi kasvamista ja ovat kaikin puolin elämää rikastuttavia.

Verkko-opas kehitysyhteistyötehtävistä valmisteilla

Lääkäriliitossa valmistellaan Lääkäriksi kehitysyhteistyötehtäviin -oppaasta uutta verkkoversiota, joka palvelee lääkärien lisäksi myös hammas- ja eläinlääkäreitä sekä näiden alojen opiskelijoita.

Verkko-opas toteutetaan niin, että erilaiset lääkäriryhmät, kuten esimerkiksi kliinikot, tutkijat ja asiantuntija-konsultit, löytävät siitä helposti omat kanavansa alan koulutukseen ja työmahdollisuuksiin. Mari Sipilä on päivittänyt opiskelijoita koskevat tekstit tulevassa oppaassa.

Opasta valmisteleva työryhmä toivoo, että kehitysyhteistyötehtävissä parhaillaan toimivat tai hiljakkoin niistä palanneet lääkärit sekä hammas- ja eläinlääkärit välittäisivät kokemuksensa kollegoidensa käyttöön. Jos olet halukas laatimaan verkko-oppaassa julkaistavan selostuksen kohdemaasta ja työstäsi siellä, ota yhteyttä Lääkäriliiton julkaisutoimittajaan: marit.henriksson@fimnet.fi.