Syyskuun puolivälissä pitämässään suunnittelukokouksessa Lääkäriliiton hallitus jatkoi keskustelua valtuuskunnan keväisestä linjauksesta, jonka mukaan tulevalla neuvottelukierroksella tavoitteiden painopiste on päiväaikaisten ansioitten korottamisessa. Palkkauksen rakennetta pyritään muuttamaan sellaiseen suuntaan, missä lääkärin henkilökohtainen pätevyys, taito, työpanos ja vastuu otetaan aiempaa paremmin huomioon. Erityishuomiota kiinnitettiin lisäksi työsuojelullisiin näkökohtiin ja työssä jaksamiseen.

Terveyskeskuspuolella tavoitteina olivat edellä mainittujen linjausten lisäksi muun muassa ykkös- ja kakkosliitteiden mukaisten virkaehtosopimusten kirjoittaminen samaan sopimukseen sekä toimenpidejärjestelmän uusiminen. Hyvin oleellisena pidettiin väestövastuusopimuksen kuormittavuusongelmien ratkaisemista. Erityisongelmia sisältyy niin sairaala- kuin terveyskeskussopimukseen. Tärkeää on kuitenkin ajaa yhdessä koko lääkärikunnan etuja.

Kuormittavuuden syitä ovat muun muassa pitkät työpäivät, päivystysrasitus, itse työn ja vastuun kokeminen raskaaksi, suuri työmäärä sinänsä sekä eri puolilta tulevien vaatimusten ja jatkuvien organisaatiomuutosten aiheuttamat ristipaineet ja niin edelleen.

Väestövastuisessa toiminnassa kuormittavuutta lisääviä tekijöitä ovat liian suuri väestö ylipäätään tai sen suhde muuhun työhön. Erityinen rasitustekijä on se, että lääkärin poissa ollessa tämän vastuulla olevaa väestöä ei hoida kukaan. Työt kasautuvat sijaisten puuttuessa, ja toisaalta poissa olevan akuuttipotilaat kuormittavat muita. Työtä kertyy liikaa, eikä järjestelmä enää toimi. Vähintä on urakkatyössä saada edes korvaus ylimääräisestä työstä, mutta lääkärillä on myös oltava oikeus ja hänen on osattava sanoa ei.

Mutta mikä sitten selittää sen, että joku ajallisesti miltei kaksinkertaista työviikkoa tekevä jaksaa uupumatta, ja toinen taas väsyy jo perustyöajalla? Selityksiä on monia, mutta eräs keskeisimmistä on varmasti oman työn hallinta: miten työtään tekee ja erityisesti miten työnsä organisointiin voi itse vaikuttaa.

Tietty toimintavapaus - oman työn johtajuus - sekä se, että johto luottaa ja antaa tukensa, lisää halua sitoutua ja ottaa vastuuta. Tämä onkin monen menestyvän firman toimintaperiaate. Huonon palkkauksen lisäksi puutteelliset vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön ovat tärkein syy lääkärityövoiman kiihtyvään katoon julkisesta terveydenhuollosta.

Itse sopimukset muodostuvat monista elementeistä. Palkankorotus on mielestäni nyt suunnattava päiväaikaisiin ansioihin, ja korotuksen on oltava tuntuva. Tämän lisäksi on tarkistettava myös työn sisältöön ja työssä viihtymiseen vaikuttavat sopimusasiat. Palkankorotusrahaa ei kannata enää sitoa päivystykseen, joka kuitenkin lähivuosina tulee oleellisesti muuttumaan, ja jonka järjestämisessä jo nyt tehdään yhä enemmän paikallisia sopimuksia.

Toivotaan, että myös työnantaja tunnustaa ne epäkohdat, jotka Lääkäriliiton jäsenkunta ja heidän edustajansa päätöksentekoelimissä ovat nähneet tärkeiksi korjata. Odotamme, että potilaitamme edustavat kuntien valtuutetut näkevät terveydenhuollon hädän ja ovat valmiit rakentaviin ratkaisuihin. Muuten terveydenhuollon hyvin lähellä oleva kriisi on tosiasia.

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalit ovat käsillä. Parhaiten ajat etujasi äänestämällä juuri sen ryhmän ehdokasta, joka tuntee työsi ja ongelmasi ja haluaa sitoutua niiden hoitamiseen.