Lehti 7: Liitto toi­mii 7/2021 vsk 76 s. 442 - 443

Kevätkauden valiokunta­kuulumisia Turusta

TYKS:n erityisvastuualueella on alkuvuoden ­valiokuntakokouksissa keskusteltu muun muassa terveydenhuollon rahoituksesta, ­ammatillisesta kehittymisestä ja ilmaston­muutoksesta.

Minna Kaarisalo
Kuvituskuva 1
Minna Kaarisalo

Talvisessa Turussa kevään valiokuntakausi käynnistyi etänä.

Kuvituskuva 2
Minna Kaarisalo

Medisiinariliiton edustaja Kiara Homil sekä Satasairaalan gynekologi, kliininen opettaja Anna Aromaa pohtivat hajautusopetuksen ongelmia korona-aikana Turun edunvalvontavaliokunnan kokouksessa.

Turun terveyspoliittisessa valiokunnassa oli vieraana 26.1.2021 monessa mukana oleva mies, Ville Valkonen. Kutsun kokoukseen hän sai Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Aiheena oli aina mielenkiintoinen asia eli raha.

Viimeiset kymmenkunta vuotta on palvelutasoa pidetty yllä velaksi, mutta kauan ei näin voi jatkua. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusvaje on jo niin suuri, ettei sitä pelkästään verotuksella voida hoitaa. Tulevaisuudessa tarvitsee pohtia yhä enemmän kustannusnäkökulmaa.

Lääkärin perusopinnoissa on hyvin vähän luentoja terveystaloustieteestä. Opintoihin olisi kustannustietoisuus tervetullutta.

Priorisointi-sanakin mainittiin. Priorisointi ei saa tarkoittaa laadusta tinkimistä. Nyt resurssipulassa ammattilainen joutuu itse pohtimaan, mistä ylipäätään voisi tinkiä. Priorisointi pitäisi tulla ylempää eli samat säännöt kaikille.

Kuormitusasioiden purkaminen rutiiniksi

Professiovaliokunnassa 26.1.2021 kertoi Turun koulutuslääkäri Aino Ruohola työstään. Ohjauksen tavoite on laaja ammatillinen kehittyminen. Se on eri asia kuin konsultointi, jonka tarkoitus on turvata potilashoidon sujuvuutta.

Vastaanoton johtaminen ja oman työn hallinta ovat vaikeita asioita, mutta niitäkin voi oppia. Osaamisen arviointiin käytetään Turussa monenlaisen palautteen keräämistä sekä vastaanoton videointia. Perusopetuksessa pitäisi alustajan mielestä enemmän panostaa nuorten lääkäreiden päätöksentekoon.

Aino opettaa nuorille kotiinlähtösäännön "lähde kotiin / älä lähde kotiin". Ensimmäinen viittaa työaikaan eli lähde kotiin. Toinen, älä lähde kotiin tarkoittaa, että mikäli on työpäivän aikana ollut jotain erityisen kuormittavaa, ei saisi lähteä kotiin, ennen kuin on puhunut asiasta jonkun kollegan kanssa kahdestaan. Olennaista on etukäteen tietää, keneen voi ottaa yhteyttä.

Valiokuntalaiset totesivat, että työn kuormitustekijöiden jakamisen pitäisi olla rutiinia, myös erikoissairaanhoidossa, ja kotiinlähtösääntö hyödyttäisi varmasti myös kokeneempia lääkäreitä.

Euro on paras konsultti ympäristöasioissakin

Edunvalvontavaliokunnassa 4.2.2021 pohdittiin ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden kapeutumista. Lääkärijärjestöjen yhdessä julistamaa ilmastohätätilaan on pidetty hyvänä, mutta se on saanut myös kipakoita kommentteja jäseniltä. Tuntuu, että osa Lääkäriliiton jäsenistä on sitä mieltä, että liitto pysyköön vain edunvalvonnan vahtijana.

Luonnon suojelemisen tärkeydestä alusti Kalervo Väänänen, lääkäri, professori ja Turun yliopiston emeritusrehtori. Hänen mukaansa usein edetään valitettavan pitkälle ennen kuin ihmiset ymmärtävät, mitä oikein on menossa. Esimerkkeinä kansallissosialismi Saksassa ja Neuvostoliiton järjestelmän romahdus – vain osa ihmisistä tuolloin tajusi, mitä oikein on menossa. Sama koskee nyt ilmastonmuutosta.

Ihmiset ymmärtävät usein paremmin muutosten vaikutukset omassa lähiympäristössä. Biodiversiteettiasiat pitää tuoda lähelle. Madagaskarin metsät eivät meitä niin kiinnosta, mutta punkkien määrän kasvu tai Saaristomerta uhkaava valtava fosforikuorma kyllä.

Lääkärit ovat avainasemassa. Meille on opetettu fysiikkaa ja biologiaa. Ymmärrämme, mitä pH:n muutos elimistössä tarkoittaa. Tätä kautta voimme ymmärtää, mitä pH:n muutos eliöissä ja meressä tarkoittaa. Lääkärit ymmärtävät myös tieteellisen näytön, siihenhän hoidotkin perustuvat.

Lue myös

Kekkonen totesi aikanaan, että on parempi ottaa lääkärin rooli kuin tuomarin. Sama pätee ilmastomuutokseen: syyllistäminen ei hyödytä ketään, vaan parempi keskittyä löytämään tavat, joilla asiaa parannetaan. Esimerkiksi terveydenhuollon jätekuormaa voidaan vähentää. Hygieniasta ei voida luopua, mutta jäteongelmaa voidaan pitää esillä ja vaatia muovia korvaavien tuotteiden kehitystä, esimerkiksi selluloosapohjaisista materiaaleista. Euro olisi näissäkin asioissa paras konsultti.

Puheeksi ottaminen auttaa elintavoissakin. Ilmastonmuutoksesta täytyy myös jatkuvasti puhua, että ihmiset ymmärtäisivät. Voisiko liitolla olla jopa oma valiokuntansa näiden asioiden pohtimiseen? Tai ainakin nimetty ympäristötietoisuusvastaava, jonka tehtävänä olisi Lääkäriliton edustajana pitää asiaa esillä?

Piiriylilääkärit kertovat alueellisten valiokuntien kokouksista

Uudella Valiokunnissa tapahtuu -palstalla Lääkäriliiton piiriylilääkärit kertovat, mitä alueellisissa valiokunnissa on ollut esillä. Ensimmäisenä vuorossa on TYKS-ervan piiriylilääkäri Minna Kaarisalo. Kevään aikana kaikki muutkin piiriylilääkärit kertovat omien valiokuntiensa kuulumisia.

Jokaisessa yliopistosairaalakaupungissa eli Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa toimii kolme Lääkäriliiton valiokuntaa: terveyspoliittinen valiokunta, professiovaliokunta ja edunvalvontavaliokunta. Valiokuntien työtä koordinoivat piiriylilääkärit.

Valiokuntien tehtävänä on tuoda esiin jäsenien näkemyksiä, ottaa kantaa paikallisiin asioihin ja osallistua liiton kannanottojen valmisteluun. Valiokunnissa on mukana lääkäreitä kaikilta työskentelysektoreilta. Myös opiskelijat ovat valiokunnissa edustettuina.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030